Jälkiviisautta ja jossittelua menneisiin osakekauppoihin

 Kuten tarkkaavaisimmat saattavat muistaa, kerroin aiemmin myyneeni tammikuussa oikeastaan omien tapojeni vastaisesti muutamia osakkeita. Nyt on tullut aika tutkia, oliko noissa myynneissä mitään lyhyen tähtäimen järkeä, sillä niitä myydessäni oli muistaakseni sellainen tunne, että saattaisi olla. Yleinen lasku tai romahdus näytti vähän niin kuin mahdolliselta.

En usko, että yleensä tällaisissa ostoissa tai myynneissä kovinkaan helposti tai edes taidokkaalla harkinnalla voi osua juuri oikeaan aikaan. Siis ei edes niin paljon sinne päin, että sitä kannattaisi varsinaisesti yrittää. Olen siis aika lailla Mika Hyttisen kanssa samaa mieltä ajoitus-asiassa. Eli tämän periaatteen sisäistäneet voivat lopettaa tämän blogitekstin lukemisen tähän. Hyötyä tästä ei ole.

Toisaalta näistäkin myynneistä ja niihin liittyneiden ennakointien osuvuudesta jää jonkinlainen mielikuva, joka voi perustua vaikkapa omaan toiveeseen, mielialaan tai vain seuraavan viikon kurssimuutoksiin. Siis miksipä en samalla laskisi näidenkin myyntien lyhyen tähtäimen järkevyyttä oikein lukujen kanssa, niin tulee se peliliikkeiden onnistumista koskeva mielikuvakin oikeaksi. (Oikeastaan tämä jossittelu pitäisi tehdä lähempänä kesää pidemmän näkemyksen hankkimiseksi, mutta nyt kun osingot ovat irtoamatta, niin hintojen muutokset on vielä suhteellisen helppo laskea...)

* * * * *

Eli tässäpä teille yhteenveto myymistäni osakkeista, ja siitä, mikä niiden arvo nyt olisi, jos olisin ne pitänyt:








* * *

Eli tuloshan oli kamalin mahdollinen. Myyn maanisella kiihkolla tammikuisen työpäivän jälkeen osakenippuja, joista suurin osa kallistuu pian myynnin jälkeen, ja ostan tilalle Nokiaa ja Telesteä, jotka oston jälkeen halpenevat. Jos olisin edes hidastellut tuossa asiassa tänne maaliskuun alkuun asti, olisin saanut myynnillä enemmän rahaa, ja samalla ostettua enemmän osakkeita.

Tokihan huomasin heti, että myyntiäni seuraavana päivänä Kesko ilmoitti ostavansa Onnisen, jolloin osake nousi nopeasti monta euroa. Tällaisia uutisia ei voi ennakoida. Yksittäinen uutinen voi aina olla yhtä hyvin plus- tai miinusmerkkinen, ja koskea mitä osaketta tahansa. Ei kannata murehtia sitä, ettei osaa ennustaa tällaisia asioita.

Kun laskin koko myymäni osakemäärän hintamuutoksen, oloani helpotti se, että keskimääräinen hinnannousu on ollut näillä myydyillä osakkeilla vain vajaat kolme prosenttia, joten mitään suurta omaisuutta en ole myymällä menettänyt. Itse asiassa, jos tuon Keskon hintamuutoksen unohtaa, nuo myydyt osakkeet pysyivät keskimäärin samoissa hinnoissa.

Lisäksi, heti kun joku näistä osakkeista romahtaa syystä tai toisesta, muistutan itseäni myyneeni sen nimenomaan siksi, että pidin kyseistä osaketta niin riskialttiina. Ja voi tietenkin olla, että kesällä tai vuoden päästä aika on osoittanut nämä osakekauppani oikean suuntaisiksi hieman pidemmällä aikavälillä. Eli kyllä minä näillä näkymin pystyn elämään tuon muutaman osakkeen myyntini kanssa aivan mukavasti.

 Mutta ilmeinen ratkaisu tähän ongelmaan on tietenkin lopettaa salkunsiivoukset taas muutamaksi vuodeksi. Laiskuus olisi pelastanut minut näiltäkin kaupoilta.

* * * * *

Paras ja helpoin tapa palauttaa itseluottamus on tietenkin miettiä, mitä olisi tapahtunut, jos olisin valinnut aivan väärin. Kaikkihan me tiedämme, miten Nokian Renkaiden kurssille tapahtui tässä hiljakkoin ihan pyytämättä ja yllättäen. Mitä jos olisinkin tammikuussa ostanut koko rahalla Nokian Renkaita? Hetkinen, tuolla viikolla Nokian Renkaiden kurssi pyöri näköjään jossain 29 euron tienoilla. Täh?

Siis. Nokian Renkaiden kurssihan on noussut tuona aikana kaikesta kohusta ja spekulaatiosta huolimatta, eikä laskenut. Kurssi tosin on eilen sahannut siellä 30 euron yläpuolella niin laajasti, ettei ole kovin järkevää sanoa mitään prosenttimuutosta yksittäisen päätöskurssin perusteella. Mutta millään mittapuulla ei voi saada sellaista tulosta, että Nokian Renkaat olisi tammikuun puolivälistä maaliskuun alkuun laskenut. Eipä siis tällaiset pienet uutiset välttämättä heiluttele firmoja paljoakaan.

 No, olisinhan minä periaatteessa voinut ostaa Nokian Renkaita 22.2. yli 34 eurolla, joten sen luodin olen ainakin väistänyt! Riittäköön se tällä kertaa valoisaksi loppukaneetiksi...


* * * * *

Kommentit

  1. Täytyy sanoa, että olen kovin yllättynyt piensijoittajamassojen reaktiosta tai oikeammin reaktion puutteesta Nokian Renkaiden kohuun. Taas kerran talousasiat toimivat juuri päinvastoin kuin voisi terveellä järjellä päätellä.

    Mukava postaus!

    T: Ananas
    Yksinhuoltajan selviytymisopas
    http://neljajalkaamaassa.blogspot.fi/

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

S-junasta on jäljellä muistot, pääoma plus vuosittainen tuntipalkka, vaan kuukausittainen osinkojuna sen kun puksuttaa

Puolivuotiskatsaus säästöihin 2023

Marraskuun tarinoita vuosimalli 2023