Pohdintaa etuoikeutetuista osakkeista ja maaliskuinen ostotapahtuma

En ole päätynyt vielä mihinkään käytäntöön sen suhteen, miten kerron muutoksista sijoitussalkussani. Nyt on kuitenkin hyvä aika kertoa, että ostin pienen määrän uutta osakelajia salkkuuni.

Ajatuksenani oli hieman tylsempi ja tasaisempi sijoituskohde. Yksi vaihtoehto, jota pohdiskelin, oli ostaa kyseisellä summalla jotain pohjoisamerikkalaista ns. etuoikeutettua osaketta. Olen nimittäin huomannut, että sillä mantereella muutamilla firmoilla on tavallisten osakesarjojen oheen laskettuna liikkeelle hiukan erikoisempia osakkeita. Etuoikeutetuilla osakkeilla on nimensä mukaisesti etuoikeus osinkoihin tavallisiin osakkeisiin verrattuna. Voidaan esim. määrätä, että tietyn etuoikeutetun osakkeen osinko on x prosenttia sen liikkeellelaskuhinnasta, ja jos osinkoa maksetaan muille firman osakkeille, niin osinkoa pitää maksaa myös etuoikeutetulle osakkeelle.

Osingon maksu voi olla myös määrätty näillä etuoikeutetuilla osakkeilla kumulatiiviseksi, eli jos osinkoa ei ole joinakin vuosina maksettu, väliin jääneet etuoikeutettujen osakkeiden osingot pitää maksaa ennen kuin firma voi alkaa maksaa lainkaan ”tavallisia” osinkoja muille osakesarjoille.

Tämä tarkoittaa sitä, että etuoikeutetut osakkeet ovat sijoituskohteina melko erilaisia tavallisiin osakkeisin verrattuna. Tietty ennalta määrätty osinko kilahtaa esim. neljännesvuosittain, ja sen tulon pystyy laskemaan varmaksi monen vuoden päähän. Firma ei kasvata mutta ei voi myöskään pienentää tai lopettaa tuota etuoikeutetun osakkeen osinkoa kovinkaan helposti. Toisaalta osake on pörssikaupan kohteena, joten jos sen hinta pienenee, niin osinkoprosentti kasvaa vastaavassa suhteessa.

 Säästöpossujen valankumous -blogissa on pohdittu pariin otteeseen eräitä esimerkkejä etuoikeutetuista osakkeista, ja ”vanhalla” tutullani, Global Ship Lease –konttienlaivausfirmalla on myös etuoikeutettu osakesarja. Osakkeiden halventuessa myös etuoikeutetut osakkeet ovat muuttuneet edullisemmiksi, ja niiden odotettavissa oleva tuottoprosentti on näin parantunut.

Lopulta kuitenkin päädyin siihen, että parissa arvioimassani etuoikeutetussa osakkeessa hinta ei ollut aivan niissä lukemissa, kuin olisin halunnut. Tuottoprosentin pitäisi näissä papereissa olla kuitenkin aika hyvä, sillä riski on suurempi, kuin joukkovelkakirjoissa, mutta tavallisiin osakkeisiin verrattavaa nousumahdollisuutta ei ole. Jätän siis etuoikeutetut osakkeet vielä hautumaan.

Mitä siis päätin ostaa?


Päätin lopulta ostaa jotain muuta. Amerikan mantereella tosin pysyttelin. Tulin siihen tulokseen, että Warren Buffetin johtama Berkshire Hathaway voi melko todennäköisesti jatkossa(kin) voittaa S & P 500 –indeksin, ja riski ei luultavasti ole sen suurempi. Ostin siis pienen nipun Berkshire Hathawayta, tosin vain B-osakesarjaa.  Sen hinta on vain n. 142 dollaria osakkeelta, kun A-sarjan kappalehinta huitelee pitkällä yli 200 000 dollarin. (Sinänsä kunnioitettavaa, että Buffet ei A-sarjaansa splittaa, mutta tavalliselta piensijoittajalta tuo äänivaltaisempi osake on karannut järkevän sijoittamisen ulottumattomiin.)

Tätä arvokkaan hitaasti liikkuvaa osaketta on salkustani nyt n. 0,8 %, joten mitään suuria värinöitä se ei siellä salkussa saa aikaan. Tämän jälkeen en vähään aikaan aio ostaa mitään. Katsotaan uudestaan sitten joskus, kun kaikki tämän vuoden osingot Nokiaa myöten ovat tilillä...

* * * * *

Kommentit

  1. Berkshire on houkuttanut myös minua. Kyseessä on tavallaan rahasto, sijoituksen kun hajautuvat sijoitusyhtiön kautta.

    Huomaan vain pohtivani että "tykkäänkö vain koska muutkin tykkäävät." Toisaalta joskus myös muut voivat olla oikeassa, ja silloin kannattaa olla lauman mukana.

    VastaaPoista
  2. Etuoikeutetut osakkeet ovat herättäneet minunkin mielenkiinnon jossain vaiheessa, mutta olen pyrkinyt pitämään salkun sisällön selkeänä: osakkeita ja pieni murto-osa indeksirahastoa.

    Anders Oldenburg käsittelee aihetta seikkaperäisesti Phoebus-blogissaan, ja hänen mukaansa preferred stock / share ei ole alunperinkään osake, vaan hybridilaina tai pankin liikkeellelaskemana debentuurilaina. Hänen rahastoonsa ne eivät kuulu. Oldenburg muistuttaa siitäkin, että yhtiön pääomarakenne pitäisi ymmärtää kokonaisuudessaan, kun yhtiötä analysoi. Tässä ainakin minulla on opiskeltavaa.

    http://seligson.fi/phoebus/blogi/show_item.asp?itemID=357

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta. Nämä ns. etuoikeutetut osakesarjat ovat tosiaan luonteeltaan jotain muuta, kuin osakkeita. Sen noista ehdoistakin saa hyvin selville. Tämä oli siinä mielessä varsin hyvä huomio, että en sitä tuossa saanut niin hyvin sanoiksi puettua. Amerikassa käytetty sanasto on harhaanjohtavampi kuin Euroopan vastaava.

      Toinen asia, jota en ehkä niin selvästi ole itse edes hahmottanut, on tuo antamasi linkin takana ollut Anders Oldenburgin tekstissä ollut huomio, että jo etuoikeutetun osakkeen liikkeelle laskeminen sinänsä kertoo kyseisen yhtiön isoistakin ongelmista rahoituksen saannissa. Eli on oleellista punnita, johtuvatko näiden papereiden edulliset hinnat markkinoiden ylireagoinnista johonkin väliaikaiseen pulmaan vai todellisesta konkurssiriskistä. Impulsiivista arpapeliä niillä ei ainakaan kannata tehdä.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

S-junasta on jäljellä muistot, pääoma plus vuosittainen tuntipalkka, vaan kuukausittainen osinkojuna sen kun puksuttaa

Puolivuotiskatsaus säästöihin 2023

Marraskuun tarinoita vuosimalli 2023