Yläkoulunopen kirjat ja sijoitukset

  Sanotaan nyt heti kärkeen, että tämän ei ole nyt tarkoitus tehdä yleispätevää opasta blogin somenäkyvyyden sössimiseen, vaan ajatuksena on kertoa tapausesimerkki siitä, miten eräs (tämä) sijoitusblogi on kehittänyt sellaisen pienehkön somekokonaisuuden, että sitä ei alussa oikein voinut arvata. Kukin sitten miettii tykönään, ottaako huomioon tämän varoittavan esimerkin, vai pitääkö sitä pikemminkin tavoittelemisen arvoisena.   Eli jokainen voi päättää, onko tarpeen ymmärtää, miksi tämä blogin tili on Twitterissä (X) niin ärsyttävä, vai miksi se on niin hyvä. Miksi tällä blogilla ja sen Twitter-tilillä on niinkin vähän tekemistä keskenään.     Alku: blogin tarkoitus   Innostuin vuonna 2016 tekemään sijoitusaiheista blogia, jossa esittelisin myös kirjoja, tietopuoliseen aineistoon painottuen.   Ajatukseni oli kertoa hitaasta ja leppoisasta vaurastumisesta, siitä minkä esimerkiksi ruotsalaiset naapurimme ovat vuosikymmenten saatossa osanneet meitä paremmin. Samalla p

Tietenkin olisi kiva ottaa tililleen paljon rahaa ja mahdollisimman usein, mutta tosielämässä yhtiöt jakavat osinkoja sen verran kuin firman hallitus ja yhtiökokous pitää järkevänä. Se, miten usein osinkoja maksetaan, ei oikeasti vaikuta siihen, miten suuri vuodessa maksettu summa on yhteensä. Lähdetäänpä miettimään otsikon kahta kysymystä ensin sitä kautta, miten usein tällä hetkellä saan osinkoja, kun osakkeeni ovat ne mitä ovat.     Nykytilanteeni osinkojen suhteen   Osakesalkussani on suuri enemmistö kotimaisia osakkeita, mikä aiheuttaa jo melkein sinällään sen seurauksen, että pääosa vuoden aikana tulevista osingoista maksetaan minulle kevätkuukausien aikana, siis vuoden osinko kultakin firmalta kerralla. Sitten on pari kotimaista firmaa, kuten Fortum ja Capman, jotka maksavat osingon kahdessa erässä, no puolet keväällä ja loput etukäteen ilmoitetusti syksyllä. Sitten on vielä muutama sellainen, jotka ovat maksaneet keväällä periaatteessa puolen vuoden osingon, mut

  Tämä blogi taitaa edelleen olla jonkinasteinen sijoitusblogi, joka kertoo hitaasta mutta varmasta taipaleestani kohti vakavaraisuutta, joten kerrottakoon nyt taas viimeisimmät muutokset sijoitussalkussani. Heinäkuun lopulla päätin vähentää metsäteollisuuden osuutta siitä vähästä, mitä se on aiemmin ollut. Heinäkuussahan Stora Enso ja UPM olivat yhteensä vähän yli 5 % sijoitusvarallisuudestani, ja nyt se osuus siis väheni entisestään. 25.7. myin kaikki Stora Enson (R-sarjan) osakkeeni hintaan 10,83 ja 10,85 euroa osakkeelta. (Puolet ja puolet näillä kahdella hinnalla.) Samana päivänä UPM-osakkeistani myin suurimman osan hintaan 29,65 – 29,75 euroa kappaleelta. Jos katsotaan näiden osakkeiden kehitystä myyntihetkestä tähän päivään, olisin voinut saada niistä hiukan enemmänkin, toki myös hiukan vähemmän. Myynnin viisauden aste määräytyykin sitten pitemmässä kuvassa. Nämä osakkeet olivat olleet salkussani vuodesta 2016 – 17, ja hankinnat olin tehnyt Storan tapauksessa 7

 Kuten aiemmin jo olen ilmoittanut, tänä vuonna tässä sijoitusblogissa tarvitaan puolivuotiskatsausta vuodenvaihteen katsauksen lisäksi. Syynä osakeomistuksieni tavallista suurempaan muuttumiseen alkuvuoden aikana on perintönä saamani osakkeet. Siis viime vuonna iäkkäät vanhempani kuolivat vähän yli puolen vuoden välein ja tänä vuonna olikin tilanne, että noin 40 % osakesalkustani olikin vanhempieni vanhoja osakkeita. Olen aiemmissa kirjoituksissani hieman avannut, miksi tässä tapauksessa osakkeet oli melko järkevää siirtää perillisille osakkeina, eikä myydä niitä suoraan kuolinpesästä, joten jätetään se aihe nyt menneisyyteen. Nyt katsotaan, missä ollaan. Ajankohtaiset päivitykset Pienenä alkuhuomautuksena voin kertoa, että ostin osakesäästötililleni kertyneillä osinkorahoilla pienen määrän Sampoa 5.6. hintaan 43,39 euroa osakkeelta, eli nyt maksoin hiukan enemmän kuin tällä viikolla olisin maksanut. 21.6. ostin vielä Huhtamäkeä, joka on itselleni uusi osake, hintaa