Yläkoulunopen kirjat ja sijoitukset

Nyt olisi ehkä aika näyttää puolivuotisraportti sijoitussalkkuni menestyksestä, ja päivittää ne muutamat väliaikatiedot tämän ”osta ja unohda” -strategiaa noudattavan salkun yllättävän tiheään vyöryvistä äkkikäänteistä.
Puolivuotisraportti
Tässä alla olevassa kuvakaappauksessa näkyy, että Nordnetin Sharevillen mukaan vuosi on alkanut indeksin ylityksellä. Tälle voin kiljaista vaimean ”jee”-huudon hiljaa mielessäni. Se, ettei tätä menestystä voi alkaa isommin juhlia, on se, että Nordnet on indeksivertailuissa vähän liiankin asiakasystävällinen.
Nordnet laskee nimittäin osingot mukaan tuohon salkun tuottoon, mutta käyttää vertailulukuna OMXH PI -indeksiä, jossa osinkotuotto unohdetaan. OMXH GI -indeksi (jossa on mukana Helsingin pörssin osakkeiden koko tuotto osinkoineen) onkin sitten tarkoin varjeltu salaisuus, etteivät asiakkaat ala paiskoa salkkujaan ja repiä ostohousujaan saatuaan ikäviä ajatuksia omasta sijoitustaidostaan.

Kauppalehden virtuaalisalkku sen sijaan on perinteises…

No niin, Yleiselektroniikasta jäi sitten alkuviikolla kirjoittamatta, joten tässä siitä hieman.
Preato Capital AB -niminen pulju ilmoitti saaneensa omistukseensa yli 51 prosenttia Yleiselektroniikan osakkeista hyvin maltilliseen hintaan 8,7 euroa osakkeelta. Aiempi pääomistaja oli siis päättänyt myydä omistuksensa, ja nyt Preaton oli sääntöjen mukaisesti tarjottava samaa hintaa lopuistakin osakkeista.
Tällä hinnalla Yleiselektroniikan P/E-luku on todella pieni, 8,7, ja preemio pörssihintaan verrattuna minimaalinen. Kyse on siitä, että aiemmat omistajat, Aspialat, ilmeisesti halusivat oman elämäntilanteensa takia luopua Yleiselektroniikan omistamisesta, joten hyväksyivät hinnan, kun joku sentään pörssihinnan lupautui maksamaan.
Tuo ostotarjouksen hinta on todella halpa, ja toivon, ettei tarvitse tuota voittoa tuottavaa osingonmaksajaa myydä. Epäilykset heräävät, että tuo Preato saattaisi pyrkiä ostamaan jopa koko firman. Joka tapauksessa tässä vaiheessa ostajat ovat tiedottaneet, että…

Kirjoitanpa nyt samana päivänä toisenkin blogitekstin, kun kerran tapahtui uusia käänteitä sijoitusasioissa.
Tänään 17.6. Cramo sinetöi jakautumisensa Cramoksi ja Adapteoksi. Kuten jo hyvissä ajoin on tiedotettu, Cramo jakautuu Suomen pörssissä listattuna jatkavaan Cramoon ja siirrettäviin tiloihin keskittyvään, Ruotsissa listattuun Adapteoon. Vaikutti hyvältä idealta meikäläisen korviin.
Olisin edelleen innokas Ruotsissa listattavan suomalaisfirma Adapteon tuleva osakas, jos en olisi tänään saanut lukea Nordnetin tiedottamia seurannaisvaikutuksia palvelumaksuihin. Suomen lain mukaan suomalainen sijoittaja ei voi omistaa suomalaisfirmojen osakkeita ulkomaisista pörsseistä. Siis esim. Nokiaa ei kuulu ostaa New Yorkista vaan Helsingistä. No, tämä sääntö koskee myös niitä suomalaisia firmoja, jotka on listattu vain ja ainoastaan ulkomailla, eli tätä sovelletaan myös Adapteoon.
Nyt tuleekin hiukan vaikeaselkoisempi seuraus. Nimittäin tämä pakottaa säilyttämään suomalaisille yksityissijoi…

Viime viikolla ensin Loxam-niminen konserni ilmoitti tehneensä julkisen ostotarjouksen Ramirentista ja sitten viikon lopulla ilmoitettiin paljon pienempänä uutisena Yleiselektroniikan osakkeista tehdystä tarjouksesta. Ramirent siis näillä näkymin ostetaan ulos pörssistä, mutta Yleiselektroniikalla pääomistaja vain vaihtui. Ja YE:n tapauksessa osakekaupankäynnin sääntöjen mukaan kai uuden omistajan omistusosuuden ylittäessä 30 % tai 50 % tai molemmat kerralla, pitää sen tarjota samaa hintaa myös muiden osakkaiden osakkeista. Reilu peli sinänsä.
Ramirent ilmeisesti on näistä se, jonka myynti täytynee hyväksyä, ja Yleiselektroniikan tarjous ei välttämättä vaikuta mitään piensijoittajan elämään.

Ramirent
Ramirentin osakkeista tehdyssä tarjouksessa oli yli 65 % preemiota, mitä mediassa on luonnehdittu hyväksi läpimenohinnaksi, muttei silti aivan niin hyväksi, kuin miltä se ensi silmäyksellä vaikuttaa.
Oma ajatukseni tarjouksesta oli, että Helsingin pörssissä on joitakin mm. P/E-luvulla …

Blogitekstien tahti on ollut viime aikoina melko hidas. Tässä kohtaa voisi olla hyvä paikka päivittää kuulumiset.
Ensinnäkin, hain virkavapaata tämän vuoden elokuun alusta ensi vuoden heinäkuun loppuun, eli 12 kuukautta, ja asia on kunnossa, virkavapaa myönnettiin. Olen tähän päätökseeni ja sen toteutumiseen erittäin tyytyväinen. Sen verran ovat uupumusoireet painaneet päälle, ja elämä kutistunut pelkäksi työvelvollisuuksien kapeanäkökulmaiseksi suorittamiseksi ilman vapaapäiviä. Kun iltaisin ei saa töitä tehdyksi, ja viikonloput ovat jääneet muun muassa suunnitelmien ja kokeiden laadinnan ja korjauksen tekemiseen, eivätkä voimat riitä mihinkään työtapojen remontointiin, niin tauko on paikallaan. Välivuosi on tässä kohtaa amerikkalaisittain sanottuna no-brainer.
Vaan eipä niin helppoa asiaa, etteikö siitä jotain ongelmaakin saisi aikaan. Olen nimittäin katsellut erästä pientä opintokokonaisuutta, jonka voisin innolla ja ilman mitään stressiä ja pakottavia tavoitteita tehdä, mutta sam…

Cathy O'Neil kirjoitti vuonna 2016 teoksen Weapons of Math Destruction, ja jossain vaiheessa melko pian tämän jälkeen Kimmo Pietiläinen suomensi sen, arvatenkin melko tuoreeltaan.
Minun hyllyssäni kirja on ollut siitä asti, kun viimeksi tilasin muutamia tuoreehkoja tietokirjallisuuden helmiä ja ruisleipiä, jos näin runollinen metaforaan heittäytyminen sallitaan. Toisin sanoen kirja on odottanut lukemista vähän turhankin kauan.
O'Neil esittelee ja perustelee kirjassaan matikkatuhoaseen käsitteen, ja tekee sen mielestäni varsin uskottavasti.
Mikä on matikkatuhoase?
Erilaiset digitaaliset algoritmit tekevät nykyään yhä enemmän päätöksiä siitä, saammeko työpaikan, lainan tai vakuutuksen, ja millä ehdoilla. Miten työntekijän suoritusta arvioidaan, mihin poliisit painottavat valvontaansa ja niin edelleen.
Nämä algoritmit on tehty yleensä säästämään aikaa ja rahaa verrattuna siihen, että samat päätökset ja arvioinnit tehtäisiin perinteisin keinoin ihmisten tekeminä. Toisena erittäin vahv…

Tänä vuonna veroilmoitus oli kokenut muutamia muutoksia aiempaan verrattuna.
Joskus vuoden alun tienoilla pari virkamiestä verohallinnon huipulta kävi ainakin Ylen aamu-tv:ssä kertomassa kampanjasta, jossa verohallinnon virkailijat sitoutuvat hiihtämään talvella jonkin suoraan verrannollisen määrän kilometrejä määräytyneenä siitä, miten moni kansalainen ottaa suomi.fi -palvelussa käyttöön veroilmoituksen sähköisen muodon siten, ettei verohallinnon tarvitse enää postittaa niin montaa lappua.
Ja hyvä kun kävivät. Se hiihtojuttu oli varmaan sinä mielessä hyvä veruke, että nämä innokkaat virkamiehet pääsivät varmemmin median haastateltaviksi, mutta lähinnä se tässä oli tärkeää, että niin minä kuin moni muukin huomasi, että tällainen uudistus oli tapahtunut. Suomi.fi-sovellus on tässä jossain vaiheessa kehittynyt monipuoliseksi välineeksi, jolla eri viranomaiset ilmoittavat eri asioista.
Otin siis Suomi.fi sovelluksen käyttöön, ja ensimmäiseksi sain sen kautta ilmoituksen äänioikeudes…