Yläkoulunopen kirjat ja sijoitukset

Tämä syksy on alkanut yllättävänkin kiireisissä merkeissä, jos otetaan huomioon, että olen elämäni ensimmäistä kertaa virkavapaalla. Siis homman nimihän on 12 kuukautta, tasan, eikä mitään yhteiskunnan rahallisia tukia, niin kuin oikein tällaisessa omaehtoisessa katkoksessa onkin. Se olisi voinut tarkoittaa 14 kuukautta yhtämittaista kesälomaa, mutta jotain muuta minä nyt olen itselleni näköjään tilannut.
Olen aloittanut aivan oman alan ulkopuoliset opinnot, ja koska ne opinnot tapahtuvat Helsingissä, olen vuokrannut itselleni pienen opiskeluyksiön, ja asun siellä työviikot, mutta käyn kyllä maakuntamatkalla omassa varsinaiseesa asunnossani jokseenkin joka viikonloppu.
Eli kallistahan tämä on, mutta ajattelen asiaa kertainvestointina, ja tähän saa minun puolestani mennä viime vuoden palkasta säästämäni rahat, sekä tämän ja viime vuoden osinkotulot. Tämä ei oman arvioni mukaan murenna eläkesäästöjeni kehitystä mitenkään kohtalokkaasti. Ensi vuonna palaan taas ns. sorvin ääreen tahko…

Daniel Levitin julkaisi vuonna 2016 kirjan ”Weaponized Lies (A Field Guide to Lies), How to Think Critically in the Post-Truth Era”. Kimmo Pietiläinen suomensi sen nimellä Valheiden käsikirja, ja tämän suomennoksen olen lukenut.
Levitinin kirja käsittelee kirjassaan erilaisia esimerkkejä siitä, miten tietoa voidaan muokata johtamaan harhaan eri syistä, ja miten tämä on mahdollista tunnistaa. Kirjassa esitellään monia mielenkiintoisia ja paikoitellen ehkä myös valveutuneelle lukijalle tuttujakin asioita keskiarvojen tai viiva- ja pylväskuvaajien epäreilusta virityksistä. Myös tilastojen keräämisen ongelmakohdat saavat ansaittua huomiota.
Asiantuntemuksen tunnistaminen ja lähdekritiikki, vaihtoehtoiset selitykset asioille ja logiikan periaatteet ovat myös asialistalla.
Kirjassa on reilut parisataa sivua ennen liitteitä, ja teksti on kohtalaisen helppoa ja myös mielenkiintoista, jos asia kiinnostaa. Paikoin ongelmaksi nousee suomenkielisen pienkustantamon krooninen oikoluvun ja toimitu…

Nyt olisi ehkä aika näyttää puolivuotisraportti sijoitussalkkuni menestyksestä, ja päivittää ne muutamat väliaikatiedot tämän ”osta ja unohda” -strategiaa noudattavan salkun yllättävän tiheään vyöryvistä äkkikäänteistä.
Puolivuotisraportti
Tässä alla olevassa kuvakaappauksessa näkyy, että Nordnetin Sharevillen mukaan vuosi on alkanut indeksin ylityksellä. Tälle voin kiljaista vaimean ”jee”-huudon hiljaa mielessäni. Se, ettei tätä menestystä voi alkaa isommin juhlia, on se, että Nordnet on indeksivertailuissa vähän liiankin asiakasystävällinen.
Nordnet laskee nimittäin osingot mukaan tuohon salkun tuottoon, mutta käyttää vertailulukuna OMXH PI -indeksiä, jossa osinkotuotto unohdetaan. OMXH GI -indeksi (jossa on mukana Helsingin pörssin osakkeiden koko tuotto osinkoineen) onkin sitten tarkoin varjeltu salaisuus, etteivät asiakkaat ala paiskoa salkkujaan ja repiä ostohousujaan saatuaan ikäviä ajatuksia omasta sijoitustaidostaan.

Kauppalehden virtuaalisalkku sen sijaan on perinteises…

No niin, Yleiselektroniikasta jäi sitten alkuviikolla kirjoittamatta, joten tässä siitä hieman.
Preato Capital AB -niminen pulju ilmoitti saaneensa omistukseensa yli 51 prosenttia Yleiselektroniikan osakkeista hyvin maltilliseen hintaan 8,7 euroa osakkeelta. Aiempi pääomistaja oli siis päättänyt myydä omistuksensa, ja nyt Preaton oli sääntöjen mukaisesti tarjottava samaa hintaa lopuistakin osakkeista.
Tällä hinnalla Yleiselektroniikan P/E-luku on todella pieni, 8,7, ja preemio pörssihintaan verrattuna minimaalinen. Kyse on siitä, että aiemmat omistajat, Aspialat, ilmeisesti halusivat oman elämäntilanteensa takia luopua Yleiselektroniikan omistamisesta, joten hyväksyivät hinnan, kun joku sentään pörssihinnan lupautui maksamaan.
Tuo ostotarjouksen hinta on todella halpa, ja toivon, ettei tarvitse tuota voittoa tuottavaa osingonmaksajaa myydä. Epäilykset heräävät, että tuo Preato saattaisi pyrkiä ostamaan jopa koko firman. Joka tapauksessa tässä vaiheessa ostajat ovat tiedottaneet, että…

Kirjoitanpa nyt samana päivänä toisenkin blogitekstin, kun kerran tapahtui uusia käänteitä sijoitusasioissa.
Tänään 17.6. Cramo sinetöi jakautumisensa Cramoksi ja Adapteoksi. Kuten jo hyvissä ajoin on tiedotettu, Cramo jakautuu Suomen pörssissä listattuna jatkavaan Cramoon ja siirrettäviin tiloihin keskittyvään, Ruotsissa listattuun Adapteoon. Vaikutti hyvältä idealta meikäläisen korviin.
Olisin edelleen innokas Ruotsissa listattavan suomalaisfirma Adapteon tuleva osakas, jos en olisi tänään saanut lukea Nordnetin tiedottamia seurannaisvaikutuksia palvelumaksuihin. Suomen lain mukaan suomalainen sijoittaja ei voi omistaa suomalaisfirmojen osakkeita ulkomaisista pörsseistä. Siis esim. Nokiaa ei kuulu ostaa New Yorkista vaan Helsingistä. No, tämä sääntö koskee myös niitä suomalaisia firmoja, jotka on listattu vain ja ainoastaan ulkomailla, eli tätä sovelletaan myös Adapteoon.
Nyt tuleekin hiukan vaikeaselkoisempi seuraus. Nimittäin tämä pakottaa säilyttämään suomalaisille yksityissijoi…

Viime viikolla ensin Loxam-niminen konserni ilmoitti tehneensä julkisen ostotarjouksen Ramirentista ja sitten viikon lopulla ilmoitettiin paljon pienempänä uutisena Yleiselektroniikan osakkeista tehdystä tarjouksesta. Ramirent siis näillä näkymin ostetaan ulos pörssistä, mutta Yleiselektroniikalla pääomistaja vain vaihtui. Ja YE:n tapauksessa osakekaupankäynnin sääntöjen mukaan kai uuden omistajan omistusosuuden ylittäessä 30 % tai 50 % tai molemmat kerralla, pitää sen tarjota samaa hintaa myös muiden osakkaiden osakkeista. Reilu peli sinänsä.
Ramirent ilmeisesti on näistä se, jonka myynti täytynee hyväksyä, ja Yleiselektroniikan tarjous ei välttämättä vaikuta mitään piensijoittajan elämään.

Ramirent
Ramirentin osakkeista tehdyssä tarjouksessa oli yli 65 % preemiota, mitä mediassa on luonnehdittu hyväksi läpimenohinnaksi, muttei silti aivan niin hyväksi, kuin miltä se ensi silmäyksellä vaikuttaa.
Oma ajatukseni tarjouksesta oli, että Helsingin pörssissä on joitakin mm. P/E-luvulla …

Blogitekstien tahti on ollut viime aikoina melko hidas. Tässä kohtaa voisi olla hyvä paikka päivittää kuulumiset.
Ensinnäkin, hain virkavapaata tämän vuoden elokuun alusta ensi vuoden heinäkuun loppuun, eli 12 kuukautta, ja asia on kunnossa, virkavapaa myönnettiin. Olen tähän päätökseeni ja sen toteutumiseen erittäin tyytyväinen. Sen verran ovat uupumusoireet painaneet päälle, ja elämä kutistunut pelkäksi työvelvollisuuksien kapeanäkökulmaiseksi suorittamiseksi ilman vapaapäiviä. Kun iltaisin ei saa töitä tehdyksi, ja viikonloput ovat jääneet muun muassa suunnitelmien ja kokeiden laadinnan ja korjauksen tekemiseen, eivätkä voimat riitä mihinkään työtapojen remontointiin, niin tauko on paikallaan. Välivuosi on tässä kohtaa amerikkalaisittain sanottuna no-brainer.
Vaan eipä niin helppoa asiaa, etteikö siitä jotain ongelmaakin saisi aikaan. Olen nimittäin katsellut erästä pientä opintokokonaisuutta, jonka voisin innolla ja ilman mitään stressiä ja pakottavia tavoitteita tehdä, mutta sam…