Yläkoulunopen kirjat ja sijoitukset

Hei taas.
Kirjoitan nyt tämän blogin aiheesta johtuen sijoittamiseen keskittyneen blogitekstin, oli mikä poikkeustila tahansa. Periaate on, että sijoitukset ovat nyt ihan kestävissä firmoissa, en ryhdy vaihtamaan tai luopumaan niistä yhtäkkiä.
Minulla on nyt suhteellisen vähän rahaa tilillä rahana, ja osinkotilanteen jäädytys monessa firmassa aiheuttaa sen, että se tilanne ei oleellisesti kevään aikana muutu. Osakesalkku ei silti pienene niin paljoa, etteikö se toisi turvallisuuden tuntua tässäkin tilanteessa.
Periaatteessa voin kesällä tehdä jonkin laskelman siitä, ovatko osakekurssit sillä hetkellä tilanteessa, että pystyisin myymään salkkuni tyhjäksi, ja sitten ostamaan sen täyteen haluamiani firmoja. Jos nimittäin hinnat ovat yhtä matalia kuin ostohetkellä, tämän veivauksen voisi tehdä ilman veroseuraamuksia, ja se ilo olisi siis poikkeuksellisen halpa.
Toisaalta, tällainen veivaus on vaivalloista tehdä, se maksaa kuitenkin jotain Nordnetinkin suuntaan, ja jättää jälkeensä seur…

Tässä nelikohtainen katsaus virkavapaansa puolivälin ylittäneen yläkoulunopettajan sijoitussalkun tapahtumiin:

1. Cramo ostettiin minun tahdostani riippumatta.
Kuten olen kirjoittanut, en henkilökohtaisesti tykännyt tästä ostotarjouksesta, mutta kun ostajataho ensin jatkoi ostotarjoustaan ja sitten hetken päästä vielä hiukan nuukaillen nostikin sitä viidelläkymmenellä sentillä lukemaan 13,75 euroa per osake, tajusin hävinneeni viivytystaistelun, ja merkkasin tarjouksen hyväksytyksi melko hyvissä ajoin ennen määräaikaa. Rahat tulivat tilille hyvissä ajoin ennen määräaikaa.
Laskennallista voittoakin kertyi, sillä hankintahintani oli (sen jälkeen kun kesällä ensin myin silloiset Cramoni voitolla ja ostin vähän isomman nipun tilalle ajatukseni seljettyä) viime kesän koko vanhan Cramon kurssi 19,33 euroa kerrottuna verottajan ilmoittamalla kertoimella 0,5955 eli 11,51 € /osake, sillä se osuus vanhasta Cramosta jäi uuteen Cramoon osittaisjakautumisen yhteydessä.
Minä nyt elelen jäljelle j…

Näytetäänpä nyt vuoden tulos Sharevillen piirroskäppyränä. Nousu on sellaiset 12,84 %. En aivan onnistunut kasvattamaan tuottohistoriaani OMXHPI-indeksin tahtiin koko vuotta, vaikka pitkin matkaa käyrässä näkyy hyviä yrityksiä. Ja koska tuo Nordnetin käyränpiirto-ohjelma ei tiedä PYN Elitestä mitään, PYN-rahaston vaatimattomampi kasvu laskee koko sijoitussalkkuni nousua hieman, tosin 12 prosentilla alkavaksi desimaaliluvuksi joka tapauksessa. Ehkä ensi vuonna on parempi tuurin ja taidon yhteispeli.


Pakko taas tänäkin vuonna tähän kohtaan todeta, että jopa tuo vuoden aikana 13,38 % noussut OMXHPI on kotoisista yleisindekseistämme se helpommin lyötävissä oleva, siinä kun ei ole mukana Helsingin pörssin osinkotuottoja, pelkät kurssimuutokset. Jos otetaan huomioon, että kaikki muutkin osakkeisiin sijoittavat sijoittajat saavat osinkoja, Nordnetin ilmoittamaa salkun kehityslukemaa pitää verrata OMXHGI-indeksiin, jota Nordnetin tai Shareville työkalut eivät suostu piirtämään, kun se ei vai…

Nyt kun aloin hiukan alustavasti katsella, mitä tapoja käyttäisin esitelläkseni välttävän tyydyttävästi sujunutta sijoitusvuottani 2019, tulin taas katsoneeksi Kauppalehden salkkupalvelun käyrää, josta näytetään meille ilmaiskäyttäjille nykyään graafisesti ainoastaan vuoden sijoituskehityksen. Se siis tarjoaa osakkeiden ja muiden seurattujen sijoitusten indeksoidun tuottohistorian jossa ei osinkoja huomioida.
Oikeastaan se ainoa mutta ylivoimainen hyvä puoli tässä palvelussa oli se, että siitä pystyin näkemään salkkuni pitkän tähtäimen kehityksen, jota oli sitten hyvä verrata OMXHPI-indeksiin, koska kummassakaan ei ollut osinkojen vaikutusta näkyvissä ja omakin salkkuni keskittyi kotimaisiin osakkeisiin. Kun käyrien piirtotoiminto siirtyi maksullisen palvelun puolelle, ja vain Oma salkku -palvelun etusivulla ollut tasan vuoden mittainen käyrä jäi käyttöön, iso osa palvelun hyötyä katosi.
Nyt huomasin, että Kauppalehden virtuaalisalkkupalvelusta ei ole enää mitään jäljellä. (Tosin voi…

Tom Nicholsin kirjoittama Terra Cognitan julkaisema kirja ”Asiantuntemuksen kuolema: vakiintuneen tiedon vastainen kampanja ja miksi se on tärkeä” on taas hyvin tärkeästä aiheesta kirjoitettu kirja. Ajattelin ensin optimistisesti, että olisin voinut yhdistää tämän kirja esittelyn aiempaan postaukseeni kirjasta ”Valheiden käsikirja”, mutta en vain ole niin nopea ja innokas lukija, kuin haluaisin ajatella olevani ja joskus kauan sitten olinkin.
Aiheena on erityisesti Yhdysvalloissa tapahtunut asiantuntemuksen arvostuksen romahdus, joka johtuu muun muassa väärästä mielipiteiden tasa-arvon ajatuksesta, jossa tietämättömyys nostetaan yhtä arvokkaaksi kuin tietäminen. Teoksen USA-keskeisyydestä huolimatta teema sopii nykyisenä kansainvälisenä aikana yhtä hyvin suomalaiselle lukijalle. 
Kirjan tekijä on, kuten varsinkin tämän aiheen käsittelyssä tarpeen onkin, kriittinen myös asiantuntijoiden roolin suhteen, mutta tavoite hänellä ehdottomasti on, että asiantuntemus nousisi taas joskus sille…

Hei taas! Tässähän jo vierähti lähemmäs kaksi kuukautta viime kerrasta, ja hiukan vaikea sanoa, onko välissä aika kulunut kuin siivillä vai ollut kuin ikuisuus. Molemmat, ehkä.
Kun katsotaan osakesalkkuani, niin ihan nousujohteiselta näyttää vuoden alkuun verrattuna. Silti on pakko todeta, että kolmannen kvartaalin osavuositulosten kausi on ollut hieman alavireinen. Nokia on ollut kohtalaisen suuri tekijä salkussani, ja tällä kertaa tulos oli selvä pettymys. Aiempina kvartaaleina jo aika pitkäänkin olivat epämääräiset pettymykset ja epämääräiset toivonkipinät vuorotelleet, ja pitäneet Nokian kurssin aika alavireisenä jo pitempään. Nyt osinkojen laittaminen tauolle (mikä oli liiketoiminnan kannalta potentiaalisesti hyvinkin järkevä teko) herätti myös piensijoittajan Nokian riskisyyteen. Nordea oli myös aika miinusvoittoinen, ja veti Sammonkin mukanaan alavireeseen.
Muuten tuloskausi meni ihan ok. Cramo ilmoitti tiedoksi, että heillä on neuvotteluyhteys aika alavireisestä ostotarjoukse…

Tämä syksy on alkanut yllättävänkin kiireisissä merkeissä, jos otetaan huomioon, että olen elämäni ensimmäistä kertaa virkavapaalla. Siis homman nimihän on 12 kuukautta, tasan, eikä mitään yhteiskunnan rahallisia tukia, niin kuin oikein tällaisessa omaehtoisessa katkoksessa onkin. Se olisi voinut tarkoittaa 14 kuukautta yhtämittaista kesälomaa, mutta jotain muuta minä nyt olen itselleni näköjään tilannut.
Olen aloittanut aivan oman alan ulkopuoliset opinnot, ja koska ne opinnot tapahtuvat Helsingissä, olen vuokrannut itselleni pienen opiskeluyksiön, ja asun siellä työviikot, mutta käyn kyllä maakuntamatkalla omassa varsinaiseesa asunnossani jokseenkin joka viikonloppu.
Eli kallistahan tämä on, mutta ajattelen asiaa kertainvestointina, ja tähän saa minun puolestani mennä viime vuoden palkasta säästämäni rahat, sekä tämän ja viime vuoden osinkotulot. Tämä ei oman arvioni mukaan murenna eläkesäästöjeni kehitystä mitenkään kohtalokkaasti. Ensi vuonna palaan taas ns. sorvin ääreen tahko…