Yläkoulunopen kirjat ja sijoitukset

Laskin muuten tässä päivänä muutamana arvion siitä, miten paljon osinkoja tänä keväänä ja koko vuonna 2019 olisi odotettavissa. Varovaisesti jokaisen osakkeen osingon arvioimalla sain summaksi jonkun kymmenen euron tarkkuudella viime vuoden osinkomäärän. Eli Technopoliksen katoaminen ja sen korvaaminen isoksi osaksi Cramolla ja Ramirentilla ei muuttanut tilannetta isosti.
Voi olla, että olin arvioissani liiankin ylivarovainen, ja siksi luulisin melko suurella todennäköisyydellä taas ylittäväni viime vuoden osinkotason. Vaan kauas ei tänäkään vuonna päästä edellisen vuoden osinkomäärästä. Seuraava vuosi, eli 2020, on siinä mielessä hämärän peitossa, että jos oikea taantuma tulee Suomeen, niin vuoden päästä osakkeiden hintojen ohella myös niistä saatavien osinkojenkin määrä tulee laskemaan. Mutta tuleeko se taantuma millä voimalla?
Se on pakko todeta, että jo vuodesta 2016 alkaen oman salkkuni osinkosumma on ollut muutaman prosentin sisällä, nousten toki joka vuosi karvan verran, mu…

Jotkut puhuvat tammikuuilmiöstä, eli tammikuussa osakkeet tuppaavat nousemaan pikemmin kuin laskemaan. Ehkä siinä on hiukan perää noin keskimäärin.
Tuli mieleen, että vahvempana minun muistissani on silti eräänlainen kevätlukukausi-ilmiö, eli kevään osinkojen jaon aikana pörssi tai ainakin oma salkkuni on noussut vuodenvaihteen lukemista säännönmukaisesti niin paljon, ettei salkun arvo putoa edes osinkodipissä siihen, mitä se oli vuoden alussa. Mutta sitten loppuvuodesta, alkaen viimeistään juhannuksen jälkeen, salkun arvo lähtee enemmän tai vähemmän laskettelemaan omalle tasolleen.
No, piti tarkistaa, miten pitkä oma muistini on. Ovatko alkuvuodet olleet yleensä nousujohteisempia kuin loppuvuodet? Tammikuuilmön historia on vuosikymmenien mittainen, mutta kevätlukukausi-ilmiöstä osinkokevään molemmin puolin ei ehkä voi puhua samalla historian tuomalla painolla.
Tulos: muistini on arvatenkin kaksi vuotta pitkä, mutta toisaalta jo kaksikin peräkkäistä hyvää kevättä aiheuttaa kyllä muis…

Taas on aika katsoa taaksepäin vuoden sijoitusmenestyksen arvioinnin merkeissä.
Hyvänä uutisena tässä vuodessa on, että parin vuoden tauon jälkeen olen jälleen voittanut ilmeisimmän salkkuni kanssa kilpailevan indeksin, eli OMXH yleisindeksin. Huono uutinen on myös tuloillaan… valmistautukaa…

Nimittäin salkkuni laski vuoden aikana reilut seitsemän prosenttia, joka tietysti oli parempi tulos kuin OMXH:n yli yhdeksän prosentin lasku, mutta siinä on silti enemmän laskua kuin mitkään osingot kompensoivat. Tässä Kauppalehden virtuaalisalkun tarjoama kuvaaja:

Mistä nämä asiat johtuivat?
Se että voitin nyt yleisindeksin, johtui ehkäpä selvimmin siitä, että isoimmat omistukseni Nokia ja Teleste eivät lasketelleet tänä vuonna mitenkään pahasti, Nokia jopa nousi vuoden takaisesta ihan kivasti. Se että sekä salkkuni että yleisindeksi laskivat, johtui tuosta loppuvuoden laskevasta sahauksesta markkinoilla. Sitähän tässä vähän odoteltiinkin. Trumpin riehakas öykkäröinti ei ollutkaan tie ikuiseen …

Kuten olen jo maininnutkin, suunnitelmani oli lisätä salkkuuni kotimaisia osinko-osakkeita vuoden lopussa tai pian sen jälkeen kaikesta syklisyyden riskistäkin huolimatta. Perustelu ei välttämättä ole kaikilta osin maailman rationaalisin, sillä rationaalisiin markkinoihin uskova ekonomisti pystyisi selittämään täysin yhdentekeväksi koko osingon maksamisen.
Joka tapauksessa minä olen tottunut tiettyyn osinkomäärään, ja jos mietitään osakkeilla saavutetun taloudellisen riippumattomuuden astetta, on vain niin kovin kätevää ajatella, että osakesalkun tuottoa katsottaessa osingot ovat se tulonlaji, joka tavallaan vastaa palkkaa, ja sen voi tarvittaessa käyttää elämiseen. Toisaalta osakkeiden ja rahastojen arvonnousu on sitä pääoman kasvamista, johon ei pitäisi jokapäiväisen leivän ostamisen yhteydessä olla tarpeen kajota, ettei pääoma nettona kutistu laskukausien vaikutuksesta.
No, joka tapauksessa ostin kahta keskenään osittain kilpailevaa firmaa jotenkuten siedettävällä hetkellä joulu…

Siis yksi kumpaakin otsikossa mainittua lajia: ostin siis Pyn Elite rahastoa, kuten viime kerralla jo mainitsinkin toimeksiannon osalta, ja myin Nokiaa pienen palan omistuksestani.
PYN
Pyn Eliten ostaminen sujui suunnitelman mukaan. Hinta oli lunastuspäivänä, siis kuun vaihtuessa 30.11. noin suurin piirtein 282,227 euroa rahasto-osuudelta, eli sain sijoittamallani rahamäärällä ihan mukavasti rahasto-osuuksia, joille nyt annettakoon rauha kasvaa seuraavien vuosien aikana kuin pullataikina.
Pyn Eliten osuus salkustani on edelleen reilusti alle 10 prosenttia, ja en aio lisätä sitä enempää. Riskin hajauttaminen on näissä periferiaan sijoittavissa rahastoissa tärkeää.
Nokia
Nokiaa myin pienen määrän, itse asiassa vähän vähemmän kuin viime kuussa ostin. Myyntimäärään vaikutti se, että tämä myyty erä oli viimeinen vuonna 2010, nykyhintoihin verrattuna kalliilla ostettu osake-erä. Tapanani on myydä vain yhtä hankintaerää kerrallaan, sillä muuten vaikeuttaisin tarpeettomasti veroilmoituksen…

Jossain vaiheessa tämän oli pakko tapahtua. Eli olen taas jatkanut sijoitusten tekemistä ja salkkuni kartuttamista vajaan vuoden ostamistauon jälkeen.
Ostin pikkuruisen erän Nokiaa, mutta olen valmistautunut myös myymään noin suurin piirtein vastaavan erän, kun/jos hinta tässä loppuvuodesta ehkä värähtää hiukan ylöspäin. Eli aika pieni uutinen noin niin kuin salkun painotuksen kannalta. Osto tapahtui keskiviikkona 21.11. hintaan 4,888 euroa per lappu. Ihan hyvä hinta sen päivän ostokseksi, mutta onhan se nyt muutaman sentin laskussa, jos esimerkiksi verrataan perjantain lopetuskurssiin.
Sitten päätin toteuttaa nyt eikä myöhemmin sen Pyn Elite erikoissijoitusrahasto-oston, jota olen suunnitellut viimeiseksi täydennyksekseni siihen rahastoon. Eli merkintäpäivä on kuukauden vaihteessa, joten merkintälomake piti täyttää netissä nyt hyvissä ajoin, eikä ollut mahdollisuutta tutkia rahaston tarkkaa ostohetken hintakehitystä.  Sitten voinkin odotella lähtökohtaiseksi vaikkapa seuraavat vii…