Yläkoulunopen kirjat ja sijoitukset

Tosiaan. Kevätkin tuntuu olevan taas hippusen verran lähempänä, kun ensimmäiset tilinpäätöstiedotteet ovat ilmestyneet, ja keväällä maksuun tulevia osinkoehdotuksia alkaa sadella... Nordea ilmoitti jo torstaina tuloksensa, ja tasaisen hyvän tuloksen kunniaksi ilmoitti samalla osingoksi 0,65 euroa osakkeelta, mikä olikin sentin enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Vaikka en mitään osinkoaristokraatteihin pohjautuvaa strategiaa olekaan käyttänyt, niin pakko myöntää, että kasvavat osingot tuntuvat ihan kivoilta. Joten toivotaan samaa suuntausta muillekin firmoille. Oman osakesalkkuni yhtiöiltä tilinpäätöstiedotteita jakelevat ensi viikolla UPM (tiistai), Nokia (torstai), ja viikon päätteeksi eQ, Stora Enso ja Technopolis (perjantai). Kaikki nämä ovat varsin hyvin toimivia yhtiöitä, joten mitään hirmuisen miinusmerkkisiä yllätyksiä en tässä vaiheessa osaa pelätä. Osinkojen suhteen näillä firmoilla lienee selvät sävelet, mutta tietenkin kurssireaktiot voivat olla kumpaan su

Jotta tämän blogin nimi tulisi taas jotenkin täytettyä, niin esitelläänpä tänäkin vuonna jokin kirja. Tämä on nyt vasta viides kirja, jonka esittelen, joten sitä puolta on varmaan varaa lisätäkin. Joulun tienoilla luin Saara Jantusen kirjan Infosota, joka toki on jo yli vuoden vanha, mutta sen kuvaama ilmiö on yhä erittäin ajankohtainen, eikä ole menossa pois muodista. Saara Jantunen: Infosota Kirja kertoo ilmiöstä nimeltä informaatiosodankäynti, joka on muokannut nykyajan valtioiden välistä vuorovaikutusta perusteellisesti. Venäjän palkkaamat trollijoukot, jotka pyrkivät muokkaamaan länsimaiden kansalaiskeskustelua Venäjän valheellisen narratiivin mukaiseksi ovat hämmentäneet Suomessakin viime vuosina. Toiminta on omiaan hämärtämään sodan ja rauhan rajaa. Venäjä on hyökännyt Ukrainaan ja ottanut haltuunsa Krimin ilman että sen on tarvinnut missään vaiheessa julistaa sotaa. Tämä kaikki pitää tietenkin perustella Venäjän omille kansalaisille, jotka joutuvat elämään varsin

Sijoittaminen, siinä missä muukin toiminta, koostuu eettisten valintojen tekemisestä. Ajatteli sitä eettistä puolta tai ei. Viime vuosina kuvaan ovat tulleet entistä monipuolisemmin myös eettisen sijoittamisen rahastot.  Halutessaan sijoittaja voi siis valita rahaston, joka ei sijoita epäeettisiksi katsotuille aloille, kuten tupakka-, alkoholi-, tai aseteollisuuteen, tai ympäristölle haitallisiksi arvioituihin yhtiöihin. Toinen vaihtoehto toteuttaa eettinen rahasto on koota se alansa parhaiksi eettisillä kriteereillä arvioiduista yhtiöistä. Molemmilla tavoilla hoidettuja sijoitusrahastoja on olemassa. Tietenkin oman osakesalkkunsa kokoamisessa jokainen noudattaa omaa etiikkaansa, ja valitsee oman sijoitustapansa niin, että omat eettiset periaatteet vaikuttavat valintoihin. Olisi ristiriitaista, jos joku sijoittaisi täysin vääränä pitämäänsä toimintaan. Toki taitaa olla niin, että alamaailman rikosprojekteillekin löytyy rahoittajia, joten selvästi joidenkin ihmisten ainoa eet

Varmaankin joku jo odottaa tuoreita tietoja nimimerkki Yläkoulunopen tämän vuoden sijoitussuunnitelmasta? - No, ei se mitään, kerron ne silti! Aloitetaan siitä, miten näen maailman tilanteen sijoitusten kehittymisen kannalta. En edelleenkään pysty uskomaan, että Donald Trumpin valinta olisi niin sanotusti ”sisällä kursseissa”, tai että hänen politiikkansa toimisi seuraavat neljä vuotta kuin kenen tahansa presidentin. Ja käsittääkseni Yhdysvaltain presidentillä on tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa suuri merkitys myös osakkeiden kunkin hetken hinta-arvioon ja myös pitemmän ajan tuottoon. Trump siis valmistautuu edelleen virkaansa, ja pörsseissä ehkä hieman yliedustetut valkokauluspsykopaatit luottavat liikaakin tähän valkokauluspsykopaattien mallikappaleeseen, jolla ei kuitenkaan ole keinoja selvitä tehtävästään kunnialla. Muurien rakentaminen naapurien kustannuksella ja protektionistisen kauppapolitiikan toteutus ei ole tosimaailmassa ruusuilla tanssimista, vaikka

Eri lähteistä olette varmaan kuullet erilaisista startup-firmojen joukkorahoituskierroksista. Nyt kävi niin hassusti, että tuli tässä itsekin hurahdettua tekemään pieni sijoitus yhteen kasvuyritykseen, joka joukkorahoitusantia kaupataan Invesdorissa. Vuoden vaihteen jälkeiset vapaapäivät siis ovat vaarallisia. (Osoite oli invesdor.com , ja  tämän blogitekstin julkaisuhetkellä rahoituskierros ei ole vielä merkitty loppuun, sillä merkittävänä olevien osakkeiden määrää on kertaalleen kasvatettu. En missään nimensä suosittele tällaista hankalasti arvioitavissa olevaa sijoitusta, ja minullakin se edustaa hyvin pientä osuutta sijoituspääomastani.) Firma on nimeltään WordDive, ja sen tuotteena ovat tietokoneella ja mobiilisovelluksina opiskeltavat kielikurssit, jotka perustuvat siihen, että opetusohjelma harjaannuttaa juuri niitä asioita, jotka kussakin vaiheessa vielä kaipaavat harjoitusta. Eli tietokoneohjelma siis toimii kuin oppilasta ohjaava opettaja, ja tunnistaa sen, mitä asioita

Kaksivuotinen sähkösopimukseni on tulossa päätöksen, ja päätin kilpailuttaa sähkösopimukseni. Nykyinen sähköntoimittajani on Nordic Green Energy, joka hyvin kärkkäästi on ollut tarjoamassa sopimukselleen vaivattomasti jatkoa. Päättelin kuitenkin, että melko vaivattomasti tuon asian voisi kilpailuttaa. Pakkaset tulevat, mitä tapahtuu sähkön hinnalle? Eri kilpailutussivustot olivat melkoisen erilaisia tuloksiltaan, joten ensimmäistä ei välttämättä kannata ottaa. Toistaiseksi -tyyppiset sopimukset olisivat muuten hyviä, ne voi esimerkiksi katkaista milloin tahansa, mutta yksi raskauttavan huono puoli niissä on. Kun kilpailutussivustolta valitsee tällaisen määräajattoman sopimuksen, näkyviin tulee erikoistarjoushinta, joka on voimassa ensimmäisen kuukauden. Seuraavana kuukautena hinta muuttuu, eikä pahimmassa tapauksessa sitä normaalihintaa ole näkyvissä missään. Ja se normaalihinta voi kohota milloin tahansa. Koska en halua joka kuukausi kilpailuttaa sähkösopimustani uudelle

Nyt on viime vuodesta enää ruodittavana vain osakeostokseni. Oliko niiden kehitys yhtään parempaa, kuin salkkuni vanhojen osakkeiden? No, käydäänpä nämä läpi osakelaji kerrallaan. Ensin suomalaiset osakkeet: Nokia (pvm; kappalehinta) 1.14.2016; 6,70 € 1.2.2016; 5,86 € 18.5.2016; 4,64 € 13.10.2016; 4,41 € 17.10.2016; 4,52 € Kaikkien tänä vuonna ostettujen Nokian osakkeiden hinta oli keskimäärin 5,22 €. Siis se, että keväällä ostelin laskevaksi osoittautuneeseen kurssiin Nokian osakkeita, aiheutti sen, että keskihinta jäi tässä vaiheessa nykyistä markkinahintaa suuremmaksi. Nokian vuodevaihteen hinta oli 4,588 €. Siinä ei ensimmäisten erien tuottamat isohkot osingotkaan paljoa paina. SSH 26.8.2016; 3,74 € Vuodenvaihteen hinta oli 1,94 €, ja nyt hinta on suorastaan yllättävästi elpynyt ollen tänään 2,33 €. Kurssin heilunta ei herätä luottamusta jatkoa ajatellen. Vieläkin lähemmäs 40 % miinusta alkuperäiseen hintaan verrattuna. Onneksi oli aika pieni si

Kun katsotaan vuotta 2016 sijoitussalkkuni kannalta, niin kaksi huomiota nousee ylitse muiden. 1. Osakkeideni arvo kehittyi tänä vuonna huonommin kuin indeksi. 2. Osakesalkkuni arvo on nyt kuitenkin korkeampi kuin koskaan (ns. ATH!). Tämä ristiriita selittyy sillä, että olen sijoittanut tapani mukaan uutta pääomaa osakkeisiin tänäkin vuonna. Luonnollisesti olen sijoittanut osinkorahat ja palkasta yli jääneet varat, mutta tänä vuonna tavallista isompiin osakeostoihin oli vaikuttamassa jo aiemminkin tässä blogissa mainittu setävainaan perintö . Tässä osakesalkkuni indeksoitu kehitys kaikessa karuudessaan: Salkkuni indekstoitu tuottohistoria vuodelta 2016 (sininen käyrä) ei tänä vuonna pärjännyt OMX Helsingin punaiselle indeksikäyrälle. Yllä siis on Kauppalehden virtuaalisalkun piirtämä käyrä, jossa on laskettu salkkuni indeksoitua tuottohistoriaa. Olen uskollisesti päivittänyt tähän virtuaalisalkkuun myös ulkomaisten osakkeitteni arvonmuuto