Yläkoulunopen kirjat ja sijoitukset

Osakkeenomistaja saa varmimmin uutisia osakkeistaan aina tulosjulkistuksen aikaan, ja kuten olemme saaneet lukea, pörssiyhtiöiden kolmannen kvartaalin tulostietoja on jo alettu julkaista. Samalla on saatu pieni hippunen tietoa siitä, onko Suomi kansantaloutena menossa johonkin suuntaan. Mutta siihen asiaan minä en ota tässä kantaa, katsastanpahan vain välittömiä vaikutuksia omaan salkkuuni. Eilen julkaistiin kolmannen kvartaalin osavuositulosten tähänastinen parhaimmisto, kun vuorossa olivat maamme metsäjätit. UPM julkaisi ennakoimattoman hyvän tuloksen, ja kurssi nousi reilut 10 prosenttia. Stora Ensokin oli ennakoitua parempi, ja nousi sekin yli kuusi prosenttia. Tänäänkään markkinat eivät ole tulleet varsinaiselle katumapäälle, sillä hienoista nousuvirettä on ollut päivän mittaan näissä osakkeissa. Nordea vastasi tänään julkaistussa osavuosikatsauksessaan aika hyvin markkinoiden odotuksia, ja ilmeisesti pikkiriikkisen ylittikin analyytikoiden mediaanit. Orionillakin

Tällä kertaa haluan määritellä sanan sijoitusmoka niin, ettei mokaksi lasketa mitään jälkikäteen järjettömiltä vaikuttavia sijoituksia, jos ne sijoitukset on tehty jonkin hyvän tai huonon, äkkinäisen tai harkitun suunnitelman mukaan. Siis varsinaiset sijoitusmokat ajatellaan tässä tekstissä virheiksi, joissa sijoittaja tekee huolimattomuuttaan asioita, joita ei todellakaan ollut missään vaiheessa tarkoitusta tehdä. Käsittääkseni olen tehnyt sijoitusurani aikana kaksi tämä lajin virhettä. Ensimmäisen muistan hiukan hämärämmin, kuin toisen. Toivottavasti en ole onnistunut unohtamaan jotakin kolmatta... Ensimmäinen tapahtui 2002 keväällä, kun aloittelevana piensijoittajana ostin 200 Tulikiven osaketta. Osto tapahtui käyttämällä verkkopankkia yliopiston matematiikan oppiaineen mikroluokan tietokoneella, sillä omaa konetta minulla ei siihen aikaan ollut. Itse asiassa olin juuri tuolloin viikonloppulomalla armeijasta, ja osto piti hoitaa niin, että tein toimeksiannon seuraavaksi päi

Tällä kertaa toivon erityisesti, että lukijoilta tulisi kommentteja tämänkertaisesta aiheesta. Aihe nimittäin menee oikeastaan kansantalouden syvyyksiin enemmän kuin tavalliset piensijoitukseen tai kotitalouden säästäväisyyteen liittyvät aiheet. Ja silti tässä mennään intuitiivisella mutuilulla, ja siihen soppaan olisi hyvä saada muidenkin aivoituksia. Toivottavasti tekstini ei mene liian provosoivaksi mutta myöskin tylsyydeltä ja itsestäänselvyydeltä vältytään. * * * * * Usein kuulee mielipiteen, että ihmisten pitäisi maan työllisyyden takia jäädä eläkkeelle aina heti kun mahdollista. Siis työpaikkoja vapautuu, joten nuoret saavat tehdä enemmän töitä, eivätkä jää työttömiksi. Vastaväitteenä on sitten tietenkin se, että jos ihmiset eläköityvät aikaisin, eläkejärjestelmämme eikä maan talous kestä sitä, sillä ikäluokat pienenevät, ja huoltosuhde muuttuu liian epäedulliseksi. Lisäksi täydelliseen vastaväitteeseen kuuluu, että työllisyyden määrä ei ole vakio, vaan työssä käyvä sen

Nyt alkuviikosta kaksi osakesalkkuuni päässeistä pörssiyhtiöistä on tiedottanut jotain, vieläpä niinkin tehokkaasti, että tiedote on vaikuttanut kurssiin. SSH ja Teleste muuttivat arvoaan eri suuntiin, joten pahimmalta mahdolliselta yhteisvaikutukselta vältyttiin. SSH:n ympärillä on kuhistu viime aikoina patenttioikeudenkäyntien takia. On pidetty mahdollisena, että SSH alkaisi saada patenttikorvauksia jatkossa kokoonsa nähden paljonkin. Nyt (maanataina) ensimmäinen oikeuden päätös Ison-Britannian suunnalta tuli julki. Oikeus totesi kyseessä olleen patentin mitättömäksi, joten ainakin tässä kohtaa käsittelyn alla olleelta osaltaan SSH:n ponnistelut raukesivat turhina. En tiedä, oliko SSH:lla vielä tästä kyseessä olleesta patentista riippumattomia patenttiriitoja meneillään, mutta ainakaan mitään positiivista tästä erätappiosta ei ole pääteltävissä. Samalla SSH antoi ilmoille tulosvaroituksen. Nyt SSH arvioi vuoden 2016 liikevaihdon kasvavan hieman vuoteen 2015 verrattuna, mutta

Muutama vuosi sitten Suomen joukkoliikennemarkkinoille rynnisti bussifirma Onnibus. Se toi bussimatkojen hinnoitteluun aivan uudenlaista kilpailua. Edullisuuden lisäksi se periaate, että hyvissä ajoin netistä ostamalla matkustaja voi saada lipunhintoihin erittäin suuret alennukset, oli mullistava. Miten siis tällainen säästämistä arvossa pitävä kansankynttilä ei matkusta tällä kaikilta ominaisuuksiltaan parhaimmaksi ja halvimmaksi kehutulla bussilla? Onnibussin aloittaessa toimintansa minun ei tarvinnut Onnibusseihin ottaa mitään kantaa, sillä omassa kaupungissani ne eivät vielä kulkeneet. Joitakin vuosia sitten itselläni oli sellainen tilanne, että pääsin matkustamaan edullisimmin vanhempieni luo junalla, jos osasin hankkia liput hyvissä ajoin ennakkoon VR:n verkkokaupasta. Lyhyemmällä varoitusajalla linja-auto oli edullisempi, ja liput piti ostaa suoraan bussista. Matkahuollosta toki sai varata lisämaksulla istumapaikkoja ennakkoon. Käytin siis rautateitä kaikkiin sukulointimatk

Nyt on tullut aika palata blogin toiseen tukijalkaan, joka jo blogin otsikossa mainitaan. Siis kirjoihin. Olen nimittäin jo liiankin kauan jättänyt esittelemättä erään kirjan, jonka aivan varmasti entistä u seamman pitäisi lukea. Olen lukenut kirjan varmasti jo yli vuosi sitten, mutta kirja on tässä vaiheessan pakko selata uudelleen ja esitellä nyt teille kaikille. Nate Silverin kirja Signaali ja kohina. Kirja on nimittäin Nate Silverin ”Signaali ja kohina. Miksi monet ennusteet epäonnistuvat, mutta jotkut eivät”. Alkuteos ”The Signal and the Noise. Why So Many Predictions Fail — but Some Don't” ilmestyi vuonna 2012, ja suomentajana oli Kimmo Pietiläinen. Tapahtumien ennustaminen on osoittautunut usein vaikeaksi. Yhdysvaltain presidentinvaalien tuloksen ennustaminen, vuoden 2008 rahoituskriisi, maanjäristysten tai myrskytuhojen ennustaminen tai urheiluvedonlyönti tarjoavat hyviä esimerkkejä siitä, miten arvostettujen asiantuntijoiden ennusteet ovat menneet vikaan.

Ensimmäinen vuosi tämän pienen blogini olemassaoloa on nyt melko pitkällä. Katselukertoja täällä blogilla on Bloggerin mukaan ollut n. 10 000 koko historiansa aikana tai oikeastaan tuo tarkka luku saavutettiin juuri äsken, ennen tämän tekstin julkaisuhetkeä. Mukana on tietenkin omiakin sivun tarkastuksia, mutta ilahduttavan moni tätäkin seuraa. Twitter-tililläni on jo yli 70 seuraajaa. Pienten talousaiheisten blogien joukossa tämä lienee yksi pieni muiden joukossa. Tähän mennessä olen oppinut mm. sen, että talousblogi ei ole maailman paras paikka julkaista mainoksia. Kun ihmisellä on yksi osakevälittäjä, niin hän ei tarvitse muita. Toisaalta säästäväiset talousblogin lukijat eivät (suhteellisesta varakkuudestaan huolimatta) myöskään helposti tartu kuluttamiseen kehottaviin mainoksiin. Eli pienessä talousblogissa mainoksia julkaisemalla esim. yhden euron lisätulojen ansaitseminen vuodessa olisi jo utopistista. Muotiblogin, sikariblogin, sähkötupakkablogin, uhkapeliblogin tai v