Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on maaliskuu, 2016.

Pohdintaa etuoikeutetuista osakkeista ja maaliskuinen ostotapahtuma

En ole päätynyt vielä mihinkään käytäntöön sen suhteen, miten kerron muutoksista sijoitussalkussani. Nyt on kuitenkin hyvä aika kertoa, että ostin pienen määrän uutta osakelajia salkkuuni.

Ajatuksenani oli hieman tylsempi ja tasaisempi sijoituskohde. Yksi vaihtoehto, jota pohdiskelin, oli ostaa kyseisellä summalla jotain pohjoisamerikkalaista ns. etuoikeutettua osaketta. Olen nimittäin huomannut, että sillä mantereella muutamilla firmoilla on tavallisten osakesarjojen oheen laskettuna liikkeelle hiukan erikoisempia osakkeita. Etuoikeutetuilla osakkeilla on nimensä mukaisesti etuoikeus osinkoihin tavallisiin osakkeisiin verrattuna. Voidaan esim. määrätä, että tietyn etuoikeutetun osakkeen osinko on x prosenttia sen liikkeellelaskuhinnasta, ja jos osinkoa maksetaan muille firman osakkeille, niin osinkoa pitää maksaa myös etuoikeutetulle osakkeelle.

Osingon maksu voi olla myös määrätty näillä etuoikeutetuilla osakkeilla kumulatiiviseksi, eli jos osinkoa ei ole joinakin vuosina maksettu,…

Osingot, miksi ne ovat hyviä? (OSA II)

Kevät on osinkojen aikaa, ja osinkoaiheista tekstiä syntyi viime kerralla niin paljon, että osa piti jättää tähän jatko-osaan. Tämän tekstin alkupuoli ilmestyi siis viime viikolla.

3) Mikä on osakkeen arvo, jos voittoja ei jaeta?
Tämä kohta on oikeastaan käytännöstä varsin kaukana, mutta periaatteen tasolla pitäisin asiaa kuitenkin maininnan arvoisena.

Periaatteessa osakkeen arvo muodostuu täsmälleen siitä, mikä on yhtiön odotettavissa oleva osingonmaksukyky. Käytännössä tämän ennustaminen ja kaikkien asiaan liittyvien todennäköisyyksien arviointi on niin mahdoton tehtävä, että arvon määritys tapahtuu yleensä jotain muuta kautta.
Todellisuudessa yhtiön ei tarvitse ikinä varsinaisesti maksaa osinkoja, mutta silti sen teoreettinen osingonmaksukyky arvo kasvaa yhtiön toiminnan kehittyessä. Helposti kuitenkin nähdään, miten suuri ongelma muodostuisi, jos osinkojen maksu kiellettäisiin vaikkapa lailla. Vaikka yhtiöllä olisi rahaa ja rahanansaintakykyä vaikka kuinka paljon, niin jos sit…

Osingot, miksi ne ovat hyviä? (OSA I)

Kevät on osinkojen aikaa, joten ehkä niistä kannattaa nyt puhua hiukan yleisemminkin. Tässä ensimmäinen osa massiivisesta kaksiosaisesta blogitekstistä.

* * * * *

Aina silloin tällöin vastaan tulee sinänsä ihan perusteltu kanta, jonka mukaan yhtiöiden ei kannattaisi maksaa lainkaan osinkoja. Perustelut menevät yleensä niin, että kun yhtiöt ostavat omia osakkeitaan, saadaan samat hyödyt kuin osingoissa, mutta verovaikutukset ovat edukkaammat. Myös investoinnit yhtiön toimintaan nähdään usein omistajille hyödyllisemmäksi, kuin osingonmaksu. Itse kuvittelen, että osingon maksamisen halveksijat ehkä näkevät ihmiset R. H. Thalerin kirjan käsitettä lainatakseni täysin rationaalisina ekoneina, jotka tekevät parhaat mahdolliset päätökset tilanteesta riippumatta. Samoin osinkojen turhana pitäminen edellyttää myös, että osaamisen markkinat ovat täysin tehokkaat.

Usein kuulee hiukan halveksivaan sävyyn esitettynä, että jos yhtiön johto ei keksi parempaa käyttöä pääomilleen, kuin maksaa ne ulos …

Kaksi osinkoesimerkkiä omasta salkusta: mitä isompi sen parempi?

Kevät on osinkojen aikaa, joten puhutaanpa osingoista. Nostan omasta salkustani esiin pari esimerkkiä yhtiöistä, jotka ovat nyt tai menneisyydessä päätyneet maksamaan erikoisen korkeaa osinkoa.
eQ
Omassa salkussani on noin 11% eQ -nimistä firmaa, jonka osinko ja pääomanpalautus yhteensä on jo toista vuotta selvästi yli tuloksen. Perusteluna on, että tämä eQ on päättänyt purkaa muutaman vuoden kuluessa pääomiaan. Menneisyydessään tämä yhtiö on tarvinnut runsaampia pääomia toimiessaan pääomasijoittajana (vuoteen 2011 asti nimellä Amanda Capital). Nyttemmin eQ on siirtynyt sijoittamaan muiden rahoja, ja pitää sitä päätoimialanaan. Tässä tilanteessa nämä pääomien purkamiset kertovat, ettei eQ halua ainakaan niitä palauttamiaan pääomia sijoittaa eteenpäin pääomasijoituksina. Se toimialan muutos saattaa sinänsä olla ihan viisasta.
Arvatenkin firmalla on uudessa tilanteessaan tähän pääoman purkuun varaa. Ainoa pieni harmistuksen poikanen tulee siinä, että joskus verkkokeskusteluissa tulee v…

Helppo ja nopea nyrkkisääntö salkun alustavaan diagnoosiin

Tässä päivänä muutamana tuli mieleeni eräs helppo ja nopea tapa tarkistaa, onko osakesalkkuni siinä kunnossa, kuin alun perin suunnittelin. Ehkä siitä on apua muillekin.
Joskus kauan sitten olen päättänyt, että pyrin hankkimaan osakkeita, jotka maksavat kohtalaisesti osinkoa. Että ne ovat yleensä pikemminkin voittoa tuottavia arvo-osakkeita, kuin tulevaisuuden menestysodotusten perusteella hinnoiteltuja kasvuosakkeita. Asia saattaa liittyä siihen, että ensimmäiset varsinaiset osakesijoitukseni tein 2000 alun IT-kuplan puhkeamisen ollessa vielä ajankohtainen.

Päätin tarkastaa aina silloin tällöin, että salkussani olevien osakkeiden vuosittaiset osingot ovat yhteensä ainakin neljä prosenttia salkun sen hetken arvosta. Ja että muinaisesta hankintahinnasta osinkotuotto on ainakin viisi prosenttia. Eli jos osinkotuotto ei säily näissä raameissa, niin painopistettä kannattaa siirtää korkeamman osinkotuoton suuntaan. Jos ei suorastaan myymällä osakkeita pois, niin ainakin valitsemalla seura…

Toinen kirjapoiminta: Väärin käyttäytyminen

Kuva
Tämän blogin historian toisena kirjavinkkinä on Richard H. Thalerin teos ”Väärin käyttäytyminen: Käyttäytymistaloustieteen synty”. Suomentajana on jälleen Kimmo Pietiläinen. Kirja on suhteellisen tuore, sillä alkuteos on ilmestynyt viime vuonna, eli 2015.
Kirja on onnistunut yhdistelmä käyttäytymistaloustieteen perusteita viihdyttävin esimerkein tuettuna sekä tekijän jossain määrin kronologiaa noudattelevaa muistelua omasta urastaan alan pioneerina. Punainen lanka säilyy tekstissä hienosti.
Siitä asti, kun matemaattiset mallit taloudellisesti rationaalisesta käyttäytymisestä on keksitty, perinteinen taloustiede on jostain syystä olettanut, että kaikki ihmiset käyttäytyisivät aina sen taloudellisesti optimaalisimman tavan mukaisesti. Jos ei nyt suorastaan kaikki, niin ainakin niin suuri enemmistö, että väestötasolla taloustieteen ei tarvitse muita käyttäytymistapoja tutkia. On jostain hämärästä syystä oletettu, että markkinamekanismi jotenkin automaattisesti karsii ”väärät” käyttäyt…

Jälkiviisautta ja jossittelua menneisiin osakekauppoihin

Kuva
Kuten tarkkaavaisimmat saattavat muistaa, kerroin aiemmin myyneeni tammikuussa oikeastaan omien tapojeni vastaisesti muutamia osakkeita. Nyt on tullut aika tutkia, oliko noissa myynneissä mitään lyhyen tähtäimen järkeä, sillä niitä myydessäni oli muistaakseni sellainen tunne, että saattaisi olla. Yleinen lasku tai romahdus näytti vähän niin kuin mahdolliselta.
En usko, että yleensä tällaisissa ostoissa tai myynneissä kovinkaan helposti tai edes taidokkaalla harkinnalla voi osua juuri oikeaan aikaan. Siis ei edes niin paljon sinne päin, että sitä kannattaisi varsinaisesti yrittää. Olen siis aika lailla Mika Hyttisen kanssa samaa mieltä ajoitus-asiassa. Eli tämän periaatteen sisäistäneet voivat lopettaa tämän blogitekstin lukemisen tähän. Hyötyä tästä ei ole.
Toisaalta näistäkin myynneistä ja niihin liittyneiden ennakointien osuvuudesta jää jonkinlainen mielikuva, joka voi perustua vaikkapa omaan toiveeseen, mielialaan tai vain seuraavan viikon kurssimuutoksiin. Siis miksipä en sama…

Tässä vähän mainoksia ja muuta mielenkiintoista: