Helppo ja nopea nyrkkisääntö salkun alustavaan diagnoosiin

Tässä päivänä muutamana tuli mieleeni eräs helppo ja nopea tapa tarkistaa, onko osakesalkkuni siinä kunnossa, kuin alun perin suunnittelin. Ehkä siitä on apua muillekin.

Joskus kauan sitten olen päättänyt, että pyrin hankkimaan osakkeita, jotka maksavat kohtalaisesti osinkoa. Että ne ovat yleensä pikemminkin voittoa tuottavia arvo-osakkeita, kuin tulevaisuuden menestysodotusten perusteella hinnoiteltuja kasvuosakkeita. Asia saattaa liittyä siihen, että ensimmäiset varsinaiset osakesijoitukseni tein 2000 alun IT-kuplan puhkeamisen ollessa vielä ajankohtainen.

Päätin tarkastaa aina silloin tällöin, että salkussani olevien osakkeiden vuosittaiset osingot ovat yhteensä ainakin neljä prosenttia salkun sen hetken arvosta. Ja että muinaisesta hankintahinnasta osinkotuotto on ainakin viisi prosenttia. Eli jos osinkotuotto ei säily näissä raameissa, niin painopistettä kannattaa siirtää korkeamman osinkotuoton suuntaan. Jos ei suorastaan myymällä osakkeita pois, niin ainakin valitsemalla seuraavan ostokohteen niin, että keskimääräinen osinkotuotto kasvaa.

Nykyhetken hintaan vertaamisen voi perustella helposti. Omistaminen tapahtuu juuri nyt, ja jos omistamista aiotaan jatkaa, se tulee tehdä nykyhetken tilanteen ja näkymien pohjalta. Silti on mukava (tai muulla tavalla silmiä avaava) kokemus laskea, onnistuivatko ne sijoitukset tuottamaan sellaisen määrän osinkoa, johon olisin ollut tyytyväinen. Sen seikan ohella, että hankintahinta pitää olla kirkkaana mielessä myyntien veroseuraamuksia punnittaessa. 

Tässä tarkastelussa pitää silti selvittää itselleen, että onko salkussa olevien osakkeiden hankintahinta mahdollisesti vääristynyt siitä syystä, että osakkeiden myynneissä syntyneen voiton tai tappion mukana salkusta on poistunut myös hankintahintoja. Kuvaako salkussa näkyvä hankintahinta todellista ostojen hintatasoa, ja kertooko sen ja nykyhinnan välinen ero siitä, mikä on ollut salkkuun hankittujen osakkeiden hintakehitys kokonaisuudessaan?

Koska kyseessä on vain nyrkkisääntö, eikä mitään sen enempää, sillä on tietenkin puutteensa. Eihän pelkkään prosenttiosuuteen perustuva tarkastelu ota huomioon sitä, että joku omistetuista yhtiöistä voi esimerkiksi maksaa yli tuloksensa verran osinkoa. Tällöin salkun keskimääräinen osinkotuotto antaa liian ruusuisen kuvan yhtiöiden varsinaisesta tuloskunnosta. Osinkojen väheneminen saattaa toisaalta olla oire vaikkapa jonkin firman uusista investoinneista, joihin tarvitaan aiempaa enemmän pääomia.

Siis yhtiökohtaista osavuosikatsausten ja vuosikertomusten lukemista ei kannata vältellä kovin pitkään. Mutta jos laiskottaa, tai muut kiireet painavat, niin jokin helppo indikaattori on hyvä olla olemassa. Sellainen, joka kertoo, voiko esimerkiksi seuraavaan lomaan asti jättää noiden omistuksessa olevien osakkeiden analysoinnit kevyin mielin vähemmälle. Minun helppo indikaattorini oli tämä, löytyykö muita mielipiteitä aiheesta?

* * * * *

Oma salkkuni, jota avasinkin jo aiemmin, ylittää tällä hetkellä nuo mainitsemani osinkotuottoprosentit hienosti. Kun salkun osakkeiden hinnat ovat laskusuunnassa, niin onpahan ainakin osingot lohtuna. Ja mitä pienemmäksi osakkeen arvo kutistuu, sitä suuremmaksi osinkoprosentti kasvaa. (Jos nyt sentään luotetaan siihen, etteivät yhtiökokoukset ala osinkoja pienentää noista tulostiedotteissa ilmoitetuista esityksistä.)

* * * * *