Yläkoulunopen kirjat ja sijoitukset

  Sanotaan nyt heti kärkeen, että tämän ei ole nyt tarkoitus tehdä yleispätevää opasta blogin somenäkyvyyden sössimiseen, vaan ajatuksena on kertoa tapausesimerkki siitä, miten eräs (tämä) sijoitusblogi on kehittänyt sellaisen pienehkön somekokonaisuuden, että sitä ei alussa oikein voinut arvata. Kukin sitten miettii tykönään, ottaako huomioon tämän varoittavan esimerkin, vai pitääkö sitä pikemminkin tavoittelemisen arvoisena.   Eli jokainen voi päättää, onko tarpeen ymmärtää, miksi tämä blogin tili on Twitterissä (X) niin ärsyttävä, vai miksi se on niin hyvä. Miksi tällä blogilla ja sen Twitter-tilillä on niinkin vähän tekemistä keskenään.     Alku: blogin tarkoitus   Innostuin vuonna 2016 tekemään sijoitusaiheista blogia, jossa esittelisin myös kirjoja, tietopuoliseen aineistoon painottuen.   Ajatukseni oli kertoa hitaasta ja leppoisasta vaurastumisesta, siitä minkä esimerkiksi ruotsalaiset naapurimme ovat vuosikymmenten saatossa osanneet meitä paremmin. Samalla p

Tietenkin olisi kiva ottaa tililleen paljon rahaa ja mahdollisimman usein, mutta tosielämässä yhtiöt jakavat osinkoja sen verran kuin firman hallitus ja yhtiökokous pitää järkevänä. Se, miten usein osinkoja maksetaan, ei oikeasti vaikuta siihen, miten suuri vuodessa maksettu summa on yhteensä. Lähdetäänpä miettimään otsikon kahta kysymystä ensin sitä kautta, miten usein tällä hetkellä saan osinkoja, kun osakkeeni ovat ne mitä ovat.     Nykytilanteeni osinkojen suhteen   Osakesalkussani on suuri enemmistö kotimaisia osakkeita, mikä aiheuttaa jo melkein sinällään sen seurauksen, että pääosa vuoden aikana tulevista osingoista maksetaan minulle kevätkuukausien aikana, siis vuoden osinko kultakin firmalta kerralla. Sitten on pari kotimaista firmaa, kuten Fortum ja Capman, jotka maksavat osingon kahdessa erässä, no puolet keväällä ja loput etukäteen ilmoitetusti syksyllä. Sitten on vielä muutama sellainen, jotka ovat maksaneet keväällä periaatteessa puolen vuoden osingon, mut