Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2016.

Katse menneeseen vuoteen: päästinkö pörssimme kultakimpaleet käsistäni?

Kuva
Hieman ennen kuin aloitin tämän blogin pitämisen siivosin salkkuani turhina pitämistäni osakkeista, joita oli salkussani melko pieniä siivuja. Myydyt osakkeet olivat siis Caverion, HKScan, Kesko, Outotec, Saga Furs ja Yit. Ylimitoitetuksi kokemaani hajautusta sain ainakin purettua, mutta kuten keväällä jo kirjoitinkin , näistä myymistäni osakkeista olisi tullut ihan mukavaa tuottoa salkkuuni ainakin siihen mennessä. Miltä näiden osakkeiden kehitys on tammikuisen myynnin jälkeen näyttänyt, kun katsotaan koko vuotta? Tekaisin Kauppalehden nettisivulla virtuaalisalkun, johon merkitsin ostetuiksi kaikki myymäni osakkeet niin, että ostohintana olisi ollut myyntihinta, ja ostopäivänä myyntipäivä. Tuloksena oli siis kuviteltu salkku, joka sisältää kaikki tammikuussa myymäni osakkeet. Mikä olisi ollut tuon salkun hintakehitys? Tässä käyrä, joka tuosta virtuaalisalkusta muodostuu, vertailukäyränä OMXH-indeksin kehitys. Jos olisin pitänyt tammikuussa kaikki myymäni osakkeet, ne

Hyväntekeväisyyttä, kirkollisuutta (tai sitten ei), ynnä muuta sekalaista

Lisäsin tässä hiljakkoin muutaman blogin blogilistaan. Jos jollekulle tulee mieleen, että jokin hyvä tai oleellinen säästämis- tai sijoitusblogi puuttuu listalta, niin kommentoikaa vapaasti. Bloginpidosta taas vaihteeksi voisin kertoa tässä välissä, että olen hieman hämmentynyt Googlen toiminnan suhteen, sillä Googlen Adsense on kertonut jo syksystä alkaen ilmoittavansa kolmen päivän sisällä, kelpuutetaanko blogini tähän mainossysteemiin mukaan vai ei. No, koska edes tähän mennessä ei tietoa ole tullut suuntaan eikä toiseen, ehkä sitä tietoa ei kannata tämän pidempään edes odottaa tulevaksi, vaikka se edelleen luvataan kolmen päivän sisään. Tälle varmasti on jokin syy, jota minä en tiedä, ja Google ei kerro, mutta väliäkö hällä, kunhan tätä blogia ei sen seurauksena ainakaan poisteta. Tässä kuitenkin kaksi asiaa, joita voi tässä välipäivinä ennen uutta vuotta itse kukin halutessaan pohdiskella: 1. Kirkon jäsenyys Otetaan tämä nyt esiin, vaikka tällaisia kansaa jakavia

Säästölaskelmat ja oman talouden hahmottaminen

Kuva
Kun olen seuraillut kotimaisia säästämis- ja sijoitusblogeja, olen iloisena pannut merkille, miten moni on ottanut talousvaikeuksistaan ja säästötavoitteistaan niskalenkin laskemalla eri asioita taloudestaan ja tekemällä suunnitelmia erilaisten laskelmien avulla. Omaa toimintaani katsoessani joudun kuitenkin toteamaan, että tässä kohtaa en itse ole mikään malliesimerkki laskelmien käytöstä. Luulisin kuitenkin itsevarmasti, että minulla on muutenkin hyvä näppituntuma siitä, mitä tällaisista laskelmista saisi lopputulokseksi. Matematiikan opettaja joka ei viitsisi laskea paljoa ylimääräistä vapaa-ajallaan on sinänsä ihan uskottava tilanne ilman ristiriitaa. Vapaa-ajan on tarkoitus olla vastapainoa työlle ja niin edelleen. Mutta tehkää tässä asiassa niin kuin minä sanon, älkää niin kuin minä itse teen. Tähän tilanteeseen ei kuitenkaan ehkä pääse ilman oman taloutensa perusasioiden laskemista. Itsekin olen niin tehnyt joskus opiskeluaikana harjoitellessani oman talouden pyörittämi

Verohallinto pani hösseliksi, kiva!

Kuva
Tiistaina postiluukusta oli työpäiväni aikana kolahtanut veroviranomaisen kirje. Setävainaan perintövero oli saatu määrättyä tämän vuoden puolella. Olin itse asiassa olettanut, että tämä viesti tulisi vasta ensi vuoden puolella, sillä verottaja tiedotti syksyllä, että perukirjojen käsittelyssä oli ruuhkaa, ja käsittelyaika oli vuoden verran. Samalla tiedotteella kuitenkin kerrottiin, että ruuhkan purkua oli vauhditettu lisäämällä henkilökuntaa tällä osastolla, ja näköjään tämä tavoite on toteutunut. Kaikin puolin onnistunutta toimintaa verohallinnolta. Verohallinnolta tulevien paperien sijoituspaikka. Puheena oleva setäni kuoli tammikuun lopulla, perunkirjoitus toimeenpantiin huhtikuussa, perukirja saapui verohallinnolle toukokuussa, ja nyt joulukuussa tuli verotuspäätös. Myönteinen juttu, että se ehti saman vuoden verotukseen. Kahden veroerän maksupäivät ovatkin sitten vasta huhtikuussa ja kesäkuussa, joten ihan kiirettä ei niiden maksamiseen vielä ole.  Pitänee silti

Hajautusta kohti korkopapereita "S-junan" avulla

Kuva
Eilen keskiviikkona töiden jälkeen siirryin, kuten mm. SijoitusSuomi -niminen blogisti asian ilmaisee, S-junaan, eli hankin S-ryhmän useimpien alueosuuskauppojen osuudet ihan sijoitusmielessä. Nyt olen neljäntoista sellaisen osuuskaupan jäsen, joka on maksanut osuusmaksulle korkoa. Valinnan tein SijoitusSuomen blogissa olleen listan avulla, ja minun kohdallani voidaankin siis puhua jo jonkinlaisesta myöhäisherännäisyydestä tähän asiaan. 13 uutta asiaksaomistajasopimusta tuli minulle ja samanlainen nippujäi S-ryhmän arkistoitavaksi. Jonkin aikaa olen miettinyt, että tämä osuuskuntien hamstraaminen on toisaalta asia joka on melkeinpä pakko tehdä, mutta toisaalta se tuntuisi olevan sellaista kitupiikkien näpertelyä. Todellisten sijoituksien pitäsi olla jotenkin vähän isompia. Tämän asian harkinnassa auttoi, kun mietin tätä sijoituksen sijasta tuntipalkallisena työnä. Ensi vuonna tästä alle tunnin mittaisesta toimenpiteestä tulisi yli satasen palkka. Seuraavana vuonna saman verran

Myynti: GSL-osakkeet

Jatko-osana tuohon viime viikon selvitykseen Global Ship Lease -yhtiön hintaheilahteluista esittelen tiistaina tapahtuneen osakemyyntini. Mainittakoon vielä tässä kohtaa, että Säästöpossujen vallankumous -blogissa esitettiin ehkä meikäläistä paremmilla perustiedoilla pohjustettu arvio GSL:n vuoristoratamaisen käyttäytymisen syistä. Eli minun selityksessäni lienee vikana se, ettei GSL:ää ole shortattu riittävästi mahdollistamaan tällaisen kurssimuutoksen.  Näin ollen syyllisinä ovat ilmeisesti jotkut huonosti valvotut teknisen analyysin perusteella kauppaa käyvät robotit, jotka ovat ostaneet kilpaa GSL:n osakkeita, ja aiheuttaneet huikean hintapiikin. (Kuka niitä ohjelmoi tuollaisiksi?) Joka tapauksessa täysin perusteeton hintaralli tuo lienee kaikilla tavoilla tulkittuna. * * * * * Mutta siihen myyntiini. Maanantaina kyttäsin vielä edes pienehköä hintapiikkiä, vaikka olisin voinut myydä helposti yli 1,9 dollarilla. Tiistaina päätin, että nyt saa riittää, ja myin laskevaan

Vuoristorata, josta jotenkin en vain ehtinyt hyötyä rahallisesti

Kuva
Menneellä viikolla eräs salkussani pienellä painolla oleva USA:lainen osake on heitellyt sillä tavalla, että vastaavaa en muista omassa salkussani koskaan nähneeni. Kyseessä on konttien rahtausta harjoittava laivafirma nimeltä Global Ship Lease (GSL). Kurssi on ollut koko ajan vähintään jonkin verran päälle dollarin. Firmaa ovat viime ajat varjostaneet käytöstä poistettujen laivojen alaskirjaukset, jotka näyttävät tekevän vähintäänkin tyhjäksi kaikki voitot, joita syntyy niinä kvartaaleina kun alaskirjauksia ei ole. Mutta katsokaapa itse kuvasta, mitä tapahtui tällä viikolla ilman minkäänlaisten tiedotteiden julkaisua tai muuta selkeää aihetta: Vuoristorata on aikamoinen. Itse huomasin tilanteen vasta keskiviikkona, kun hinta oli palautunut kolmen dollarin ylityksestä parin dollarin pintaan. Ajattelin tilanteen ainutkertaiseksi, mutta torstaina päivän töistä palattuani tarkistin tilanteen, ja huomasin kurssin käyneen kaupankäynnin alussa yli neljässä dollarissa. Huike

Trump valittiin, mitä tapahtui osakesalkulleni?

Tässä vaiheessa lienee jo korkea aika kertoa, miten USA: presidentinvaalit vaikuttivat osakesalkkuuni ja sitä koskeviin suunnitelmiin. Aloitetaan ajasta ennen vaalitulosta. Nimittäin illansuussa 8.11. tein arvauksen, että todennäköisesti vaalien voittaja on niukasti mutta varmasti Hillary Clinton. Samalla päätin, että voin vielä sijoittaa hieman rahaa yhdysvaltalaisiin osakkeisiin. Sijoittaminen oli siis yhä mahdollista, kun kajosin tulevaa perintöveroa varten säästössä olevaan rahamäärään. Totesin, että verot jotka setävainaan perinnöstä aikanaan lankeavat, ovat tulossa aikaisimmassakin tapauksessa maksuun vasta kevään osinkojen jälkeen. Siis totesin että riittää, kun en osta osingoilla osakkeita, vaan säästän ne perintöveroa varten. Todella tärkeänä asiana ostopäätöksessäni oli toki Nordnetin tarjous kuluttomista kaupoista S&P 500-listan osakkeille. No, ostin siis AT&T -nimistä firmaa (37,03 $/kpl), ja kampanjan ansiosta vältyin välityskuluilta. Jotenkin arveli

Kaksoisromahdus osakesalkussani ja muut osavuositulosten vaikutelmat

Nyt varmaankin pitäisi kertoa lopulliset tapahtumat kolmannen kvartaalin osavuosituloksista. Aloitetaan kaksoisromahduksesta, jonka Nokia ja Teleste aiheuttivat salkussani. Lokakuun lopun lievä optimismini Nokian osakekehityksen suhteen osoittautui täysin katteettomaksi, kun Nokia julkaisi osavuosituloksen, joka romautti kurssin muutaman päivän aikana reilusti yli kymmen prosenttia alaspäin. Tulos oli ilmeisesti odotuksia parempi, ja ei-IFRS-lukuina se olikin aivan kelvollinen. Sijoittajien reaktion saattoi aiheuttaa raportoidun tuloksen tappiollisuus, ja se että Nokian raportoitu tulos näyttää olevan kroonisesti selvästi heikompi kuin ei-IFRS-versio. Mahdollisesti myös tulevaisuuden sumuisuus harmittaa sijoittajia. Toisaalta tämänhän piti olla kurssissa jo kilpailija Ericssonin tulosvaroituksen myötä, kun Nokia laski aivan kuin tulosvaroitus olisi koskenut sitä. Sitten Teleste julkaisi taas ihan OK tuloksen, tosin kolmannen kvartaalin tulos ja liikevaihto olivat vertailukau

Mikä sitä verotietojen katselukokemusta oikein varjosti?

Kuten aiemmasta blogitekstistäni voitte lukea, verotietojen julkistaminen viime viikolla ei pahemmin minua harmittanut. Yksi asia minua myönteisestä asenteestani huolimatta näitä verotietoja katsellessa hieman hiertää. Asia koskee oikein erityisesti poliitikkoja, mutta monissa tapauksissa yhtä hyvin myös muita. Poliitikot ovat, kuten ehkä olette huomanneet, harvemmin suurten pääomatulojen saajia. Tämä voi johtua osaltaan siitä, että verotietojen ollessa julkisia, poliitikko voi leimautua rikkaaksi, millä voi olla riskinsä poliitikon suosion kannalta. Monet vaikeat kysymykset voi välttää, jos pääomatuloja ei ole. Siten poliitikolle tulee kannuste vältellä pääomatuloja. Tämä poliitikkojen pääomatulottomuus on huolestuttavaa kahdelta kannalta. Toisaalta on suuri puute poliitikkojen kokemuspiirissä, jos he eivät lainkaan säästä rahaa esimerkiksi osakkeisiin. Ymmärtävätkö he kovinkaan hyvin talouden toimintaa, tai edes kansalaisten säästämismahdollisuuksia, jos he kaikki pitävät s

Verotietoviikon satoa

Nyt kun Suomen verotiedot on taas julkistettu, mitä jäi mieleen? Media käsitteli yleisesti ottaen melko myönteiseen sävyyn hyvin tienanneita yrittäjiä. Tämän huomasi muuten myös Iltalehden kolumnissaan Tuomas Enbuske, joka yleensä on ollut jutusteluissaan lievästi ärsyttävä, mutta tällä kertaa hän ärsytti varmaankin enimmäkseen muita kuin minua. Onko hän muutanut mieltään suomalaisten kateudesta, kun mielikuvani hänen ajatuksistaan tässä asiassa oli jotenkin toisenlainen... Toki mediassa sekin on mainittu, että huipputuloisten tulokehitys on ollut muihin verrattuna huikeaa. Silti varsinaisesta kateudesta kertovat ainoastaan ne oikeistopopulismiin taipuvaisten kommentoijien parkaisut kansallisesta kateuspäivästä, joissa vaaditaan verotietojen salaamista pikimmiten. Pitäisi vain tietää, kumpia tässä pitäisi tältä julkisuudelta suojella, niitä jotka tienaavat paljon, vai niitä jotka haluaisivat antaa sen vaikutelman, että tienaavat paljon. Minä en ole oikein ymmärtänyt tuota inin

Yhdysvaltain päällikkö valitaan – ja tosiaan, minäkin haluan kommentoida!

Tartun nyt siinä mielessä tylsään aiheeseen, että siitä ovat melko lailla kaikki jauhaneet jo pitkään Suomenkin mediassa. Ja onko siinä mitään mieltä, jos kaiken maailman säästämis- ja sijoitusblogitkin alkavat puhua samasta asiasta? Mutta aihe koskettaa meitä, ja se koskettaa tämänkin blogin aiheita, vaikka kuinka haluaisimme kääntää sille selkämme. Nimittäin, kun seuraa USA:n valmistautumista 8.11. pidettäviin vaaleihin ei voi välttyä ajatukselta, että vaalin tulos vaikuttaa kaikkeen. Kun maailman johtavan supervallan johtoon on tyrkyllä mies, joka ylpeilee ikusesti jatkuvalla lapsellisimman tason ilkeällä käytöksellään, perustaa sanomansa vihaan ulkomaita ja poliittisia kilpailijoitaan kohtaan, ei hallitse itseään, jos hän tuntee itsensä jotenkin loukatuksi, yllyttää kannattajiaan ties mihin puhumalla vaalivilpistä ja leikittelee ulko- ja turvallisuuspolitiikalla varsin pelottavalla tavalla. Olen juuri ja juuri tottunut siihen, että vanha sivistysvaltio Italia valitsi tänä

Kolmannen kvartaalin osavuositulokset 2016 salkun pohjalta katsoen

Osakkeenomistaja saa varmimmin uutisia osakkeistaan aina tulosjulkistuksen aikaan, ja kuten olemme saaneet lukea, pörssiyhtiöiden kolmannen kvartaalin tulostietoja on jo alettu julkaista. Samalla on saatu pieni hippunen tietoa siitä, onko Suomi kansantaloutena menossa johonkin suuntaan. Mutta siihen asiaan minä en ota tässä kantaa, katsastanpahan vain välittömiä vaikutuksia omaan salkkuuni. Eilen julkaistiin kolmannen kvartaalin osavuositulosten tähänastinen parhaimmisto, kun vuorossa olivat maamme metsäjätit. UPM julkaisi ennakoimattoman hyvän tuloksen, ja kurssi nousi reilut 10 prosenttia. Stora Ensokin oli ennakoitua parempi, ja nousi sekin yli kuusi prosenttia. Tänäänkään markkinat eivät ole tulleet varsinaiselle katumapäälle, sillä hienoista nousuvirettä on ollut päivän mittaan näissä osakkeissa. Nordea vastasi tänään julkaistussa osavuosikatsauksessaan aika hyvin markkinoiden odotuksia, ja ilmeisesti pikkiriikkisen ylittikin analyytikoiden mediaanit. Orionillakin

Tekemäni sijoitusmokat (niitä on jopa kaksi!)

Tällä kertaa haluan määritellä sanan sijoitusmoka niin, ettei mokaksi lasketa mitään jälkikäteen järjettömiltä vaikuttavia sijoituksia, jos ne sijoitukset on tehty jonkin hyvän tai huonon, äkkinäisen tai harkitun suunnitelman mukaan. Siis varsinaiset sijoitusmokat ajatellaan tässä tekstissä virheiksi, joissa sijoittaja tekee huolimattomuuttaan asioita, joita ei todellakaan ollut missään vaiheessa tarkoitusta tehdä. Käsittääkseni olen tehnyt sijoitusurani aikana kaksi tämä lajin virhettä. Ensimmäisen muistan hiukan hämärämmin, kuin toisen. Toivottavasti en ole onnistunut unohtamaan jotakin kolmatta... Ensimmäinen tapahtui 2002 keväällä, kun aloittelevana piensijoittajana ostin 200 Tulikiven osaketta. Osto tapahtui käyttämällä verkkopankkia yliopiston matematiikan oppiaineen mikroluokan tietokoneella, sillä omaa konetta minulla ei siihen aikaan ollut. Itse asiassa olin juuri tuolloin viikonloppulomalla armeijasta, ja osto piti hoitaa niin, että tein toimeksiannon seuraavaksi päi

Työssä käynti: hyötyä vai haittaa yhteiskunnalle?

Kuva
Tällä kertaa toivon erityisesti, että lukijoilta tulisi kommentteja tämänkertaisesta aiheesta. Aihe nimittäin menee oikeastaan kansantalouden syvyyksiin enemmän kuin tavalliset piensijoitukseen tai kotitalouden säästäväisyyteen liittyvät aiheet. Ja silti tässä mennään intuitiivisella mutuilulla, ja siihen soppaan olisi hyvä saada muidenkin aivoituksia. Toivottavasti tekstini ei mene liian provosoivaksi mutta myöskin tylsyydeltä ja itsestäänselvyydeltä vältytään. * * * * * Usein kuulee mielipiteen, että ihmisten pitäisi maan työllisyyden takia jäädä eläkkeelle aina heti kun mahdollista. Siis työpaikkoja vapautuu, joten nuoret saavat tehdä enemmän töitä, eivätkä jää työttömiksi. Vastaväitteenä on sitten tietenkin se, että jos ihmiset eläköityvät aikaisin, eläkejärjestelmämme eikä maan talous kestä sitä, sillä ikäluokat pienenevät, ja huoltosuhde muuttuu liian epäedulliseksi. Lisäksi täydelliseen vastaväitteeseen kuuluu, että työllisyyden määrä ei ole vakio, vaan työssä käyvä sen

Uutisia pörssistä: SSH ja Teleste tiedottivat

Nyt alkuviikosta kaksi osakesalkkuuni päässeistä pörssiyhtiöistä on tiedottanut jotain, vieläpä niinkin tehokkaasti, että tiedote on vaikuttanut kurssiin. SSH ja Teleste muuttivat arvoaan eri suuntiin, joten pahimmalta mahdolliselta yhteisvaikutukselta vältyttiin. SSH:n ympärillä on kuhistu viime aikoina patenttioikeudenkäyntien takia. On pidetty mahdollisena, että SSH alkaisi saada patenttikorvauksia jatkossa kokoonsa nähden paljonkin. Nyt (maanataina) ensimmäinen oikeuden päätös Ison-Britannian suunnalta tuli julki. Oikeus totesi kyseessä olleen patentin mitättömäksi, joten ainakin tässä kohtaa käsittelyn alla olleelta osaltaan SSH:n ponnistelut raukesivat turhina. En tiedä, oliko SSH:lla vielä tästä kyseessä olleesta patentista riippumattomia patenttiriitoja meneillään, mutta ainakaan mitään positiivista tästä erätappiosta ei ole pääteltävissä. Samalla SSH antoi ilmoille tulosvaroituksen. Nyt SSH arvioi vuoden 2016 liikevaihdon kasvavan hieman vuoteen 2015 verrattuna, mutta

Ruokakaupan ja joukkoliikennevälineen valinta – itsestään selvää vai vaatiiko miettimistä? (Osa 2: Onnibus)

Muutama vuosi sitten Suomen joukkoliikennemarkkinoille rynnisti bussifirma Onnibus. Se toi bussimatkojen hinnoitteluun aivan uudenlaista kilpailua. Edullisuuden lisäksi se periaate, että hyvissä ajoin netistä ostamalla matkustaja voi saada lipunhintoihin erittäin suuret alennukset, oli mullistava. Miten siis tällainen säästämistä arvossa pitävä kansankynttilä ei matkusta tällä kaikilta ominaisuuksiltaan parhaimmaksi ja halvimmaksi kehutulla bussilla? Onnibussin aloittaessa toimintansa minun ei tarvinnut Onnibusseihin ottaa mitään kantaa, sillä omassa kaupungissani ne eivät vielä kulkeneet. Joitakin vuosia sitten itselläni oli sellainen tilanne, että pääsin matkustamaan edullisimmin vanhempieni luo junalla, jos osasin hankkia liput hyvissä ajoin ennakkoon VR:n verkkokaupasta. Lyhyemmällä varoitusajalla linja-auto oli edullisempi, ja liput piti ostaa suoraan bussista. Matkahuollosta toki sai varata lisämaksulla istumapaikkoja ennakkoon. Käytin siis rautateitä kaikkiin sukulointimatk

Taas yksi tietokirjallisuuden helmi: Signaali ja kohina

Kuva
Nyt on tullut aika palata blogin toiseen tukijalkaan, joka jo blogin otsikossa mainitaan. Siis kirjoihin. Olen nimittäin jo liiankin kauan jättänyt esittelemättä erään kirjan, jonka aivan varmasti entistä u seamman pitäisi lukea. Olen lukenut kirjan varmasti jo yli vuosi sitten, mutta kirja on tässä vaiheessan pakko selata uudelleen ja esitellä nyt teille kaikille. Nate Silverin kirja Signaali ja kohina. Kirja on nimittäin Nate Silverin ”Signaali ja kohina. Miksi monet ennusteet epäonnistuvat, mutta jotkut eivät”. Alkuteos ”The Signal and the Noise. Why So Many Predictions Fail — but Some Don't” ilmestyi vuonna 2012, ja suomentajana oli Kimmo Pietiläinen. Tapahtumien ennustaminen on osoittautunut usein vaikeaksi. Yhdysvaltain presidentinvaalien tuloksen ennustaminen, vuoden 2008 rahoituskriisi, maanjäristysten tai myrskytuhojen ennustaminen tai urheiluvedonlyönti tarjoavat hyviä esimerkkejä siitä, miten arvostettujen asiantuntijoiden ennusteet ovat menneet vikaan.