Tekemäni sijoitusmokat (niitä on jopa kaksi!)

Tällä kertaa haluan määritellä sanan sijoitusmoka niin, ettei mokaksi lasketa mitään jälkikäteen järjettömiltä vaikuttavia sijoituksia, jos ne sijoitukset on tehty jonkin hyvän tai huonon, äkkinäisen tai harkitun suunnitelman mukaan. Siis varsinaiset sijoitusmokat ajatellaan tässä tekstissä virheiksi, joissa sijoittaja tekee huolimattomuuttaan asioita, joita ei todellakaan ollut missään vaiheessa tarkoitusta tehdä.

Käsittääkseni olen tehnyt sijoitusurani aikana kaksi tämä lajin virhettä. Ensimmäisen muistan hiukan hämärämmin, kuin toisen. Toivottavasti en ole onnistunut unohtamaan jotakin kolmatta...

Ensimmäinen tapahtui 2002 keväällä, kun aloittelevana piensijoittajana ostin 200 Tulikiven osaketta. Osto tapahtui käyttämällä verkkopankkia yliopiston matematiikan oppiaineen mikroluokan tietokoneella, sillä omaa konetta minulla ei siihen aikaan ollut. Itse asiassa olin juuri tuolloin viikonloppulomalla armeijasta, ja osto piti hoitaa niin, että tein toimeksiannon seuraavaksi päiväksi.

Asetin sopivan rajahinnan aiemman pörssipäivän osto- ja myyntikurssien puoliväliin, ja ajattelin, ettei tällä taktiikalla mitään voi ainakaan hävitä. En tarkkaan muista, missä vaiheessa jälkikäteen tutkin oston tuloksia, ja huomasin, että puolentoista euron osinko irtosi juuri ostoajankohtaan. Ostotarjoukseni oli tietenkin mennyt sinä aamuna todella hyvin läpi, mutta onneksi ei sentään aivan sillä hinnalla, jonka olin toimeksiannossa tarjoutunut maksamaan. Päivän korkeimmalla kuitenkin.

Toinen moka tapahtui noin neljätoista ja puoli vuotta myöhemmin viime viikon torstaina, kun tarkoitukseni oli käyttää Nokian kurssinotkahdus hyväkseni, ja lisätä väliaikaisesti omistustani tuhannella osakkeella. Tarkoitus oli sitten parin kuukauden päästä myydä paremmalla hinnalla suurin piirtein saman määrän Nokiaa tietenkin vanhemmasta päästä ja hienoisesti myös muiden kauppojen veroseuraamuksia tasaten.

Nordean Investor käyttöliittymä oli todella helppokäyttöisen tuntuinen, mutta jostain syystä ostoni varmennus jäi ensimmäisessä vaiheessa jotenkin puolitiehen. Tarkastin pariin kertaan, että mitään toimeksiantoa ei syntynyt, eikä mistään tuplaostoksesta ollut riskiä. Tutkiskelin sitten hetken reaaliaikaisia osto- ja myyntilaitoja, ja tein toimeksiannon sitten uudestaan, ja se toteutui hintaan 4,41 euroa/osake. 

Sitten ihmettelin, miksi toimeksiannon laskelmassa luki, että välityspalkkio on jostain syystä vähennetty hinnasta, mikä tuntui oudon anteliaalta toiminnalta pankin taholta. Tajuntaani laskeutui tyrmistyttävä ajatus, että tuollainen yksityiskohta viittasi vahvasti osakkeiden myyntitoimeksiantoon, eikä ostoon. Tarkistin siis omistamieni osakkeiden määrän, ja noinhan se oli. Olin jostain syystä klikannut ”myy”-näppäintä, ja vahvistanut sitten sen lajin toimeksiannon.

* * * * *

Päätin korjata sen, mitä korjattavissa oli. En tehnyt enää mokia, vaan toimin omien fiksujen tai ei-niin -fiksujen ajatusteni mukaisesti. Ostin hiukan enemmän Nokiaa takaisin. Hinta oli sama, kuin myynnissäni, mutta sillä välin pörssissä oli tehty halvempiakin kauppoja. Olisin parhaassa tapauksessa ehtinyt ostaa hieman halvemmallakin, ja saada osan turhista välityspalkkiosta sitä kautta takaisin. Mutta toisaalta päivän päätöskurssi olisi kuitenkin ollut jokusen sentin korkeampi, kuin myynti/ostohintani, joten en sentään siinä vaiheessa maksimoinut tappioitani äärimmilleen ostamalla mahdollisimman myöhään.

Uskaltauduin tekemään uuden kaupan vasta sen jälkeen, kun maanantaina ostohinta oli veloitettu tililtäni ja myyntihinta maksettu tililleni. En tiedä, olisiko Nordean säännöstö taipunut sellaiseen ratkaisuun, että olisin ostanut osakkeita lisää aiemmin sillä perusteella, että toteutuneiden toimeksiantojen vaikutukset laskien tililläni olisi ollut edelleen käyttövaraa. Halusin joka tapauksessa itse nähdä rahojen liikkuneen sekä oston että myynnin osalta, ennen kuin syöksyisin uuteen vaiheeseen. Mutta maanantaina siis lopulta ostin sopivaksi katsomani määrän Nokiaa hintaan 4,522 euroa/osake.

Voi olla, että myyn jonkin vastaavan kaltaisen määrän Nokiaa vuoden lopulla toivottavasti paremmalla hinnalla. Mutta toivottavasti tämän vuoden osakekauppani ovat olleet yleisesti ottaen niin vilkkaat, ettei edes negatiivisin verovirkailija näitä kauppoja mahdollisesti tarkastaessaan tulkitsisi tätä sellaiseksi pelkästään veroseuraamuksia estämään tarkoitetuksi osto- ja myyntikikkailuksi, joita verottaja käsittääkseni kovin karsastaa. Tämäkin hiukan epätodennäköinen riski tuli mieleeni, kun tajusin tämän uudemman sijoitusmokani koko komeudessaan, mutta ehkäpä tuo riski on tässä tapauksessa melko etäinen.

* * * * *

Olkoon opetuksena siis kaikille, että mokia sattuu. Älkää jääkö itkemään kaatunutta maitoa tai ripottelemaan tuhkaa päällenne. Virheistä voi oppia. Jos opit keskittymään siihen, mitä olet tekemässä, ja innokkaanakin osaat hidastaa tahtiasi sen verran, että saat tarkistettua oleelliset kohdat toimeksiannostasi ennen vahvistamista, niin sitten ne harvatkin joka neljästoista vuosi tapahtuvat mokat voi estää.

Oma tavoitteeni on, ettei sijoituksissani tapahtuisi tällaisia mokia enää yhtä ainutta. Toki olisin ihan tyytyväinen siihenkin saavutukseen, että seuraava sijoitusmokani olisi kaukana tulevaisuudessa, esimerkiksi viidenkymmenen vuoden päässä. Katsotaan mitä tapahtuu, ehkä hyvinkin kerron väliaikatietoja onnistumisesta tai epäonnistumisestani tässä tavoitteessa jossain vaiheessa...

* * * * *