Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2019.

Puolivuotisraportti ja Cramo-kuulumiset

Kuva
Nyt olisi ehkä aika näyttää puolivuotisraportti sijoitussalkkuni menestyksestä, ja päivittää ne muutamat väliaikatiedot tämän ”osta ja unohda” -strategiaa noudattavan salkun yllättävän tiheään vyöryvistä äkkikäänteistä.
Puolivuotisraportti
Tässä alla olevassa kuvakaappauksessa näkyy, että Nordnetin Sharevillen mukaan vuosi on alkanut indeksin ylityksellä. Tälle voin kiljaista vaimean ”jee”-huudon hiljaa mielessäni. Se, ettei tätä menestystä voi alkaa isommin juhlia, on se, että Nordnet on indeksivertailuissa vähän liiankin asiakasystävällinen.
Nordnet laskee nimittäin osingot mukaan tuohon salkun tuottoon, mutta käyttää vertailulukuna OMXH PI -indeksiä, jossa osinkotuotto unohdetaan. OMXH GI -indeksi (jossa on mukana Helsingin pörssin osakkeiden koko tuotto osinkoineen) onkin sitten tarkoin varjeltu salaisuus, etteivät asiakkaat ala paiskoa salkkujaan ja repiä ostohousujaan saatuaan ikäviä ajatuksia omasta sijoitustaidostaan.

Kauppalehden virtuaalisalkku sen sijaan on perinteises…

Yleiselektroniikka, mitäs nyt?

No niin, Yleiselektroniikasta jäi sitten alkuviikolla kirjoittamatta, joten tässä siitä hieman.
Preato Capital AB -niminen pulju ilmoitti saaneensa omistukseensa yli 51 prosenttia Yleiselektroniikan osakkeista hyvin maltilliseen hintaan 8,7 euroa osakkeelta. Aiempi pääomistaja oli siis päättänyt myydä omistuksensa, ja nyt Preaton oli sääntöjen mukaisesti tarjottava samaa hintaa lopuistakin osakkeista.
Tällä hinnalla Yleiselektroniikan P/E-luku on todella pieni, 8,7, ja preemio pörssihintaan verrattuna minimaalinen. Kyse on siitä, että aiemmat omistajat, Aspialat, ilmeisesti halusivat oman elämäntilanteensa takia luopua Yleiselektroniikan omistamisesta, joten hyväksyivät hinnan, kun joku sentään pörssihinnan lupautui maksamaan.
Tuo ostotarjouksen hinta on todella halpa, ja toivon, ettei tarvitse tuota voittoa tuottavaa osingonmaksajaa myydä. Epäilykset heräävät, että tuo Preato saattaisi pyrkiä ostamaan jopa koko firman. Joka tapauksessa tässä vaiheessa ostajat ovat tiedottaneet, että…

Cramon kummalliset kommervenkit

Kirjoitanpa nyt samana päivänä toisenkin blogitekstin, kun kerran tapahtui uusia käänteitä sijoitusasioissa.
Tänään 17.6. Cramo sinetöi jakautumisensa Cramoksi ja Adapteoksi. Kuten jo hyvissä ajoin on tiedotettu, Cramo jakautuu Suomen pörssissä listattuna jatkavaan Cramoon ja siirrettäviin tiloihin keskittyvään, Ruotsissa listattuun Adapteoon. Vaikutti hyvältä idealta meikäläisen korviin.
Olisin edelleen innokas Ruotsissa listattavan suomalaisfirma Adapteon tuleva osakas, jos en olisi tänään saanut lukea Nordnetin tiedottamia seurannaisvaikutuksia palvelumaksuihin. Suomen lain mukaan suomalainen sijoittaja ei voi omistaa suomalaisfirmojen osakkeita ulkomaisista pörsseistä. Siis esim. Nokiaa ei kuulu ostaa New Yorkista vaan Helsingistä. No, tämä sääntö koskee myös niitä suomalaisia firmoja, jotka on listattu vain ja ainoastaan ulkomailla, eli tätä sovelletaan myös Adapteoon.
Nyt tuleekin hiukan vaikeaselkoisempi seuraus. Nimittäin tämä pakottaa säilyttämään suomalaisille yksityissijoi…

Salkusta pomppaa... Ramirent

Viime viikolla ensin Loxam-niminen konserni ilmoitti tehneensä julkisen ostotarjouksen Ramirentista ja sitten viikon lopulla ilmoitettiin paljon pienempänä uutisena Yleiselektroniikan osakkeista tehdystä tarjouksesta. Ramirent siis näillä näkymin ostetaan ulos pörssistä, mutta Yleiselektroniikalla pääomistaja vain vaihtui. Ja YE:n tapauksessa osakekaupankäynnin sääntöjen mukaan kai uuden omistajan omistusosuuden ylittäessä 30 % tai 50 % tai molemmat kerralla, pitää sen tarjota samaa hintaa myös muiden osakkaiden osakkeista. Reilu peli sinänsä.
Ramirent ilmeisesti on näistä se, jonka myynti täytynee hyväksyä, ja Yleiselektroniikan tarjous ei välttämättä vaikuta mitään piensijoittajan elämään.

Ramirent
Ramirentin osakkeista tehdyssä tarjouksessa oli yli 65 % preemiota, mitä mediassa on luonnehdittu hyväksi läpimenohinnaksi, muttei silti aivan niin hyväksi, kuin miltä se ensi silmäyksellä vaikuttaa.
Oma ajatukseni tarjouksesta oli, että Helsingin pörssissä on joitakin mm. P/E-luvulla …

Päätös toteutettu: Välivuosi alkaa

Blogitekstien tahti on ollut viime aikoina melko hidas. Tässä kohtaa voisi olla hyvä paikka päivittää kuulumiset.
Ensinnäkin, hain virkavapaata tämän vuoden elokuun alusta ensi vuoden heinäkuun loppuun, eli 12 kuukautta, ja asia on kunnossa, virkavapaa myönnettiin. Olen tähän päätökseeni ja sen toteutumiseen erittäin tyytyväinen. Sen verran ovat uupumusoireet painaneet päälle, ja elämä kutistunut pelkäksi työvelvollisuuksien kapeanäkökulmaiseksi suorittamiseksi ilman vapaapäiviä. Kun iltaisin ei saa töitä tehdyksi, ja viikonloput ovat jääneet muun muassa suunnitelmien ja kokeiden laadinnan ja korjauksen tekemiseen, eivätkä voimat riitä mihinkään työtapojen remontointiin, niin tauko on paikallaan. Välivuosi on tässä kohtaa amerikkalaisittain sanottuna no-brainer.
Vaan eipä niin helppoa asiaa, etteikö siitä jotain ongelmaakin saisi aikaan. Olen nimittäin katsellut erästä pientä opintokokonaisuutta, jonka voisin innolla ja ilman mitään stressiä ja pakottavia tavoitteita tehdä, mutta sam…

Taas yksi kirja luettu: Matikkatuhoaseet – miten suuraineisto lisää eriarvoisuutta ja uhkaa demokratiaa

Cathy O'Neil kirjoitti vuonna 2016 teoksen Weapons of Math Destruction, ja jossain vaiheessa melko pian tämän jälkeen Kimmo Pietiläinen suomensi sen, arvatenkin melko tuoreeltaan.
Minun hyllyssäni kirja on ollut siitä asti, kun viimeksi tilasin muutamia tuoreehkoja tietokirjallisuuden helmiä ja ruisleipiä, jos näin runollinen metaforaan heittäytyminen sallitaan. Toisin sanoen kirja on odottanut lukemista vähän turhankin kauan.
O'Neil esittelee ja perustelee kirjassaan matikkatuhoaseen käsitteen, ja tekee sen mielestäni varsin uskottavasti.
Mikä on matikkatuhoase?
Erilaiset digitaaliset algoritmit tekevät nykyään yhä enemmän päätöksiä siitä, saammeko työpaikan, lainan tai vakuutuksen, ja millä ehdoilla. Miten työntekijän suoritusta arvioidaan, mihin poliisit painottavat valvontaansa ja niin edelleen.
Nämä algoritmit on tehty yleensä säästämään aikaa ja rahaa verrattuna siihen, että samat päätökset ja arvioinnit tehtäisiin perinteisin keinoin ihmisten tekeminä. Toisena erittäin vahv…

Veroilmoitus - nyt se on tehty

Tänä vuonna veroilmoitus oli kokenut muutamia muutoksia aiempaan verrattuna.
Joskus vuoden alun tienoilla pari virkamiestä verohallinnon huipulta kävi ainakin Ylen aamu-tv:ssä kertomassa kampanjasta, jossa verohallinnon virkailijat sitoutuvat hiihtämään talvella jonkin suoraan verrannollisen määrän kilometrejä määräytyneenä siitä, miten moni kansalainen ottaa suomi.fi -palvelussa käyttöön veroilmoituksen sähköisen muodon siten, ettei verohallinnon tarvitse enää postittaa niin montaa lappua.
Ja hyvä kun kävivät. Se hiihtojuttu oli varmaan sinä mielessä hyvä veruke, että nämä innokkaat virkamiehet pääsivät varmemmin median haastateltaviksi, mutta lähinnä se tässä oli tärkeää, että niin minä kuin moni muukin huomasi, että tällainen uudistus oli tapahtunut. Suomi.fi-sovellus on tässä jossain vaiheessa kehittynyt monipuoliseksi välineeksi, jolla eri viranomaiset ilmoittavat eri asioista.
Otin siis Suomi.fi sovelluksen käyttöön, ja ensimmäiseksi sain sen kautta ilmoituksen äänioikeudes…

20 kysymystä -blogihaaste

Nimimerkki Omavaraisuushaaste siirsi eteenpäin tässä hiljattain erään pitkäikäisen haasteen kaikille sijoitus- ja talousblogeille kuten myös ihan mille tahansa blogeille, ja minäpä tähän tartuin. Tulosjulistuskausi kun on tällä erää ohi, niin jotain muutakin aihetta on varmasti hyvä tähänkin blogiin taas löytää. Seuraavassa siis 20 kysymyksen blogihaasteen yksi ilmitulo. Haastan samalla kaikki tätä blogia lukevat bloginkirjoittajat vastaamaan samaan haasteeseen, jos ei vielä ole sitä tehnyt.
Nimeni on… Yläkoulunope. Tai se on oikeasti nimimerkki, mutta käytän sitä tässä. Jotkut tosin kutsuvat minua… oikeallaetunimelläni tai jollain lempinimellä, sillä yläkoulun opettajilla on varsin usein joku lempinimi. Olen syntynyt… jossain päin Etelä-Suomessa, mutta tosin ei siellä päin Etelä-Suomea, kuin nyt asun. Pienenä olin varma, että minusta tulee… aikuinen. Muita varmuuksia en aivan muista. Kolme parasta piirrettä minussa on… avuliaisuus, pitkän tähtäimen suunnittelukyky, taloudellisuus. Ehkä. …

Vielä pari tulosjulkistusta: SSH ja Yleiselektroniikka

Tällä viikolla loputkin osakesalkkuni firmoista ilmoittivat tuloksestaan.
Tiistaina SSH kertoi, että ei maksa osinkoa, niin kuin oli kaikkien oletuksenakin. Toivottavasti alkaneen vuoden aikana liikevaihto ja liikevoitto kasvavat kunnolla. Vuosi 2018 meni firmalla voitollisuuden ja tappiollisuuden rajamailla. Katsotaan, mitä tapahtuu jatkossa. SSH-nippuni edustaa alle prosentin osuutta sijoitusteni arvosta, ja se on periaatteessa myyntilistallani seuraavana, jos hyvä hinta tulee vastaan. Toisaalta olen odotellut suotuisaa käännettä myös firman toimintaan.
Yleiselektroniikka toi perjantaina näytille niin hyvän tuloksen, että markkinatkin nostivat YE:n hintaa yli viidellä prosentilla. Osinkokin nousi jo viidettä vuotta peräkkäin ollen nyt maltilliset 0,33 euroa. En ehkä silti näin epälikvidiä osaketta ostaisi lisää, mutta nykyiset omistukset pysyvät entistäkin varmemmin salkussani edustaen noin kuuden prosentin osuutta. Epävarmuustekijät ovat mitä ovat edelleen, mutta menneisyys ainak…

Osingot tältä vuodelta ovat melkein selvillä -- Kasvua pukkaa

Kuva
Tänään 8.2. ovat suomalaisten pörssiyhtiöiden tilinpäätöstietojen julkistukset edenneet niin pitkälle, että jonkinlainen kokonaiskuva on muodostunut.
Ja oman salkkuni perusteella se kokonaiskuva on osinkojen kasvu ja samanaikaisesti osakkeiden hintojen lievä lasku sekä ennen että jälkeen tulostietojen. Jossain vaiheessa ollut hyvä etumatka Suomen OMXH-indeksiin verrattuna vuoden vaihtumisesta laskien on nyt myös mennyttä, joten oma osakevalikoimani on ollut hiukan heikossa huudossa pörssimarkkinoilla. Osinkojen korotukset tuntuvat toisaalta melko asiallisilta, ja näkymät ihan lupaavilta myös jatkoa ajatellen.
Ennusteeni tämän vuoden osinkokehityksestä oman salkkuni kannalta on siihen aiempaan ennusteeseen verrattuna kehittynyt tällaiseksi:
Nokian ja UPM:n tulosjulkistuksen jälkeen salkkuni osakkeet ovat tuottaneet seuraavanlaiset osinkoehdotukset:
Stora Enso paransi perjantaina 1.2. osinkonsa 0,50 euroon. Nordea paransi osinkonsa 0,69 euroon keskiviikkona 6.2. ja Orion 1,50 euroon. Or…

Nokia korotti osinkoaan, joten tänä vuonna osinkotulot... laskevat viimevuotisesta?

Kuva
Nokia ja UPM-Kymmene julkaisivat tulostiedotteensa vuoden 2018 viimeiseltä kvartaalilta ja saman tien osinkoehdotuksensa. Molempiin voi sanoa, että kiva tulos, josta seurasi verrattain maltillista laskua pörssissä.
Nokian ehdotus on, että he jakavat 0,20 euroa osakkeelta, mikä on hieman enemmän kuin aiempi 0,19 euroa. Toisaalta he aikovat alkaa maksaa osinkoaan kerran kvartaalissa, aina osavuosikatsauksen jälkimainingeissa, joten vuoden 2018 tuloksesta jaettava osinko jaetaankin vielä myöhäisemmässä vaiheessa vuotta kuin aiemmin. Viimeinen eli neljäs erä vuoden 2018 tuloksesta jaettavia osinkoja on niinkin myöhään kuin vuoden 2020 ekalla neljänneksellä. Tästä tietenkin seuraa, että tänä vuonna tulevia osinkotuloja on vain 15 senttiä osakkeelta, eli vähemmän kuin viime vuonna.
Mitään haittaa tästä ei ole, ja ihan yhtä hyödyllisiä ne osinkorahat tulevat minullekin olemaan sitten vuoden 2020 alussakin. Silti olisi harhaanjohtavuuden ja itsepetoksen huippu laskea kaikki vuodelta 2018 mak…

Shareville

Kuva
Tähän mennessä olen näyttänyt teille itse tekemiäni Excel-taulukoita ja pylväikköjä, sekä Kauppalehden virtuaalisalkun käyriä salkun arvon kehityksestä.
(Sivumennen sanoen tuo mainittu Kauppalehden virtuaalisalkku alkaa vihdoin toimia pitkällisen uudistusvaiheen jälkeen. Joka asiasta nimenomaan salkun käyttäjien on pitänyt kirjoittaa palautetta, mutta kun kymmeniä korjauksia on tehty ihan perusasioihin käyrien piirtämisessä ja omaisuuserien arvojen määräämisessä, niin pikku hiljaa salkkutoiminto alkaa olla eri asioissa yhtä hyvä kuin aiemmin, ja ihan varmasti kätevämpi käyttää nyt kuin silloin vanhan version aikaan.)
Jos jollain on ollut epäilyksiä salkkuni suhteen, niin nyt olen päättänyt jakaa tiedon Nordnet-salkkuni kehityksestä. Tämä hoituu kätevästi Sharevillen kautta.
Ennen kuin katsot Sharevillen kautta salkkuni kurssikehitystä, kerron pari asiaa.
1) Katsokaa salkkuni kurssikehitystä sillä silmällä vasta lokakuun 2018 alusta alkaen, sillä ennen sitä suurin osa salkustani eli…

Oman salkun osinkoennuste

Kuva
Laskin muuten tässä päivänä muutamana arvion siitä, miten paljon osinkoja tänä keväänä ja koko vuonna 2019 olisi odotettavissa. Varovaisesti jokaisen osakkeen osingon arvioimalla sain summaksi jonkun kymmenen euron tarkkuudella viime vuoden osinkomäärän. Eli Technopoliksen katoaminen ja sen korvaaminen isoksi osaksi Cramolla ja Ramirentilla ei muuttanut tilannetta isosti.
Voi olla, että olin arvioissani liiankin ylivarovainen, ja siksi luulisin melko suurella todennäköisyydellä taas ylittäväni viime vuoden osinkotason. Vaan kauas ei tänäkään vuonna päästä edellisen vuoden osinkomäärästä. Seuraava vuosi, eli 2020, on siinä mielessä hämärän peitossa, että jos oikea taantuma tulee Suomeen, niin vuoden päästä osakkeiden hintojen ohella myös niistä saatavien osinkojenkin määrä tulee laskemaan. Mutta tuleeko se taantuma millä voimalla?
Se on pakko todeta, että jo vuodesta 2016 alkaen oman salkkuni osinkosumma on ollut muutaman prosentin sisällä, nousten toki joka vuosi karvan verran, mu…

Tammikuuilmiö, vai kevätlukukausi-ilmiö? Vai toteutuuko mikään ilmiö?

Kuva
Jotkut puhuvat tammikuuilmiöstä, eli tammikuussa osakkeet tuppaavat nousemaan pikemmin kuin laskemaan. Ehkä siinä on hiukan perää noin keskimäärin.
Tuli mieleen, että vahvempana minun muistissani on silti eräänlainen kevätlukukausi-ilmiö, eli kevään osinkojen jaon aikana pörssi tai ainakin oma salkkuni on noussut vuodenvaihteen lukemista säännönmukaisesti niin paljon, ettei salkun arvo putoa edes osinkodipissä siihen, mitä se oli vuoden alussa. Mutta sitten loppuvuodesta, alkaen viimeistään juhannuksen jälkeen, salkun arvo lähtee enemmän tai vähemmän laskettelemaan omalle tasolleen.
No, piti tarkistaa, miten pitkä oma muistini on. Ovatko alkuvuodet olleet yleensä nousujohteisempia kuin loppuvuodet? Tammikuuilmön historia on vuosikymmenien mittainen, mutta kevätlukukausi-ilmiöstä osinkokevään molemmin puolin ei ehkä voi puhua samalla historian tuomalla painolla.
Tulos: muistini on arvatenkin kaksi vuotta pitkä, mutta toisaalta jo kaksikin peräkkäistä hyvää kevättä aiheuttaa kyllä muis…

Tässä vähän mainoksia ja muuta mielenkiintoista:

Ota säästösi hallintaan