Verotietoviikon satoa

Nyt kun Suomen verotiedot on taas julkistettu, mitä jäi mieleen? Media käsitteli yleisesti ottaen melko myönteiseen sävyyn hyvin tienanneita yrittäjiä. Tämän huomasi muuten myös Tuomas Enbuske, joka yleensä on ollut jutusteluissaan lievästi ärsyttävä, mutta tällä kertaa hän ärsytti varmaankin enimmäkseen muita kuin minua. Onko hän muutanut mieltään suomalaisten kateudesta, kun mielikuvani hänen ajatuksistaan tässä asiassa oli jotenkin toisenlainen...

Toki mediassa sekin on mainittu, että huipputuloisten tulokehitys on ollut muihin verrattuna huikeaa. Silti varsinaisesta kateudesta kertovat ainoastaan ne oikeistopopulismiin taipuvaisten kommentoijien parkaisut kansallisesta kateuspäivästä, joissa vaaditaan verotietojen salaamista pikimmiten. Pitäisi vain tietää, kumpia tässä pitäisi tältä julkisuudelta suojella, niitä jotka tienaavat paljon, vai niitä jotka haluaisivat antaa sen vaikutelman, että tienaavat paljon.

Minä en ole oikein ymmärtänyt tuota ininää kateuspäivästä. Miksi esimerkiksi huutokauppakeisarin rouva kuvittelee, että hänen verotietojensa julkisuus aiheuttaa pahansuopaa kateutta, ja puolustelee ansiotulojaan, aivan kuin media olisi niiden mainitsemisella jotenkin hyökännyt niiden moraalia vastaan? (No joo, toinen iltapäivälehdistä taisi klikkiotsikossaan käyttää sanaa megatulot, joka oli aika huikeaa liioittelua pariskunnan sadan tuhannen molemmin puolin olevista vuosituloista.) Voi olla, että olen katsonut tuota huutokauppaohjelmaa liian vähän ymmärtääkseni sen idean oikein, mutta eikö siinä nimenomaan hehkuteta näiden huutokauppiaiden huikeaa asiantuntemusta ja jokseenkin joka ilta syntyviä huippuvoittoja euromääräisestikin mitaten? Jos sarjaa katsova ja huutokaupoissa ostava yleisö on hyväksynyt sen, niin eiköhän se hyväksyisi jopa paljon suuremmat vuositulot kumpaisellekin raskaan työn raatajalle?

Monessa yrittäjäluonteisessa ammatissa suuret tulot toimivat pikemminkin ilmaisena mainoksena, sillä ammattitaitoisella kauppiaalla ahkeruuden ja menestyksen voisi kuvitella näkyvän myös tulotasossa. Tietenkin, jos verot on onnistuttu keinolla tai toisella välttämään, niin sitten ei veronmaksajan sädekehääkään voi päähänsä sovittaa. Ja toisaalta mielikuva tähteydestä saattaa hiukan rapista jollain tähtiartistilla tai huippumissillä, jos tulotaso on kovin alhainen.

Omasta mielestäni olen eri vuosina verotietoja enemmän tai vähemmän tarkastellessani onnistunut välttämään pahimmat kateuden tai vahingonilon karikot. Verotiedoista tehdyt koosteet ovat oikein käytettyinä ihan hyödyllisiä yleistietämyksen lähteitä. Ne antavat kuvaa siitä, miten hyvin Suomen kokoisessa maassa eri asemissa olevat ihmiset pystyvät tienaamaan.

Onko esimerkiksi tv-meteorologi tai radion aamujuontaja taloudellisesti houkuttelevia asemia? Entä Keskon talutushihnassa ruokakauppiaana yrittäminen, tai apteekkarina toimiminen? Tai se että pari kolme stand-up-koomikkoa ja pari kolme rap-artistia varmaankin tienaa tämän kokoisessa maassa ihan hyvin, mutta ovatko ne vähemmän tunnetut artistit aivan köyhälistöä? Ja saavatko huippumallit tai missit tässä maassa muuta palkkaa kuin ilmaiset ehostustökötit? Näihin kysymyksiin olisi mahdotonta saada kunnon vastauksia, jos verotiedot olisivat salaisia.

Palkka ja pääomatulot ovat muutenkin Suomessa aivan riittävästi tabu. Tämä verotietojen julkistus sentään hiukan avaa aihetta normaalille keskustelulle. Eikä pelkästään negatiiviselle.

* * * * *

Tällä kertaa nimimerkki Yläkoulunope ei päässyt millekään listalle, sen myönnän auliisti. Ja eipä se nimi ensi vuonnakaan sinne ilmestyne, niin pitkällä verovuosi 2016 jo nyt on. Seuraavien vuosien osalta en sitten lupaakaan kertoa tätä asiaa suuntaan tai toiseen. Ainakin tällä hetkellä haluan salata oman henkilöllisyyteni ja nimimerkkini välisen yhteyden, ja listalle parhaassa tapauksessa ilmestyvä nimeni on se oikea nimeni, eikä Yläkoulunope. Tässä henkilöllisyyden salaamisessa tulisi jotain ongelmia, jos täällä kertoisin mahdollisesta listalla olemisestani.

Tavoitteeni luonnollisesti on, että jonain vuonna pääomatuloni ovat olosuhteiden pakosta niin suuret, että nimeni komeilisi noilla satatuhatta tienanneiden listoilla. Ja jos joku sitä silloin kadehtii, niin se on hänelle ihan oikein. Ja jos joku yläkoulun oppilas sen huomaa, niin se riski tässä elämässä on vain otettava. Mukavaa jossittelua.

Yksi asia on kuitenkin päässyt varjostamaan tätä minun pääosin iloista verotietojen pohdiskeluani, siis sen ohella, että jotkut yltiönegatiiviset kanssaihmiseni eivät pysty näkemään suomalaisissa potentiaalia oikein mihinkään muuhun kuin pahansuopaan kateuteen. Mutta ettei tämä juttu venähtäisi liian pitkäksi, sen varjostavan asian paljastan vasta ensi viikolla...

Kommentit

Tässä vähän mainoksia ja muuta mielenkiintoista:

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jordan Ellenberg: Miten välttää virheet, matemaattisen ajattelun voima

"Lyhyt" selostus hahmottelemistani seuraavien vuosien sijoitus- säästö- ja rahankäyttöperiaatteista

Mitenkäs paljon siihen Suomen rikkaimpaan prosenttiin pääsemiseksi oikein tarviittiinkaan?