Säästölaskelmat ja oman talouden hahmottaminen

Kun olen seuraillut kotimaisia säästämis- ja sijoitusblogeja, olen iloisena pannut merkille, miten moni on ottanut talousvaikeuksistaan ja säästötavoitteistaan niskalenkin laskemalla eri asioita taloudestaan ja tekemällä suunnitelmia erilaisten laskelmien avulla.

Omaa toimintaani katsoessani joudun kuitenkin toteamaan, että tässä kohtaa en itse ole mikään malliesimerkki laskelmien käytöstä. Luulisin kuitenkin itsevarmasti, että minulla on muutenkin hyvä näppituntuma siitä, mitä tällaisista laskelmista saisi lopputulokseksi. Matematiikan opettaja joka ei viitsisi laskea paljoa ylimääräistä vapaa-ajallaan on sinänsä ihan uskottava tilanne ilman ristiriitaa. Vapaa-ajan on tarkoitus olla vastapainoa työlle ja niin edelleen. Mutta tehkää tässä asiassa niin kuin minä sanon, älkää niin kuin minä itse teen.

Tähän tilanteeseen ei kuitenkaan ehkä pääse ilman oman taloutensa perusasioiden laskemista. Itsekin olen niin tehnyt joskus opiskeluaikana harjoitellessani oman talouden pyörittämistä, laskin erikseen eri meno- ja tulolajit, sen mitä kuukauden aikana olin käyttänyt ruokamenoihin, vaatteisiin, hygieniatarvikkeisiin, bussimatkoihin ja niin edelleen. Yhdessä sarakkeessa oli menot, toisessa tulot, tulon ja menon lajit oli eriteltynä vasemmanpuolimmaisessa sarakkeessa. Ihan perussysteemi. 

Halusin kai olla varma, että minulta ei hukkunut rahaa, eikä minun lompakostani voisi varastaa ilman että huomaisin asiaa heti. Ja kaikkein tärkeämpänä, halusin saada kunnollisen kuvan siitä, miten paljon eri asioihin rahaa voisi olettaa kuluvan.

Tässä ensimmäisen talouslaskelmavihkoni itse kehitetyt tulo-ja menolajit. Muistiinpanoille kannattaa kehittää oma systeemi, eikä muistiinpanojen "hienous" ole mikään tavoite. Järkevä logiikka, jonka itse ymmärtää, on parempi päämäärä.

Tallennustapana käytin ruutupaperivihkoa, ja eihän se ole konkreettisena välineenä tehoaan mihinkään menettänyt.  Excel-taulukoilla ja tietokoneilla on omat hyvät puolensa, mutta se mikä tuntuu luontevimmalta, on varmasti paras väline. Pääasia, että syntyy ote menoihin ja tuloihin. Yksi huono puoli tuossa vanhanaikaisessa paperille merkitsemisessä oli. En nimittäin montakaan kertaa tullut laskeneeksi kuukauden meno- ja tulolajien summia yhteen, tämä olisi tietokonetta käyttäen tapahtunut aina automaattisesti.

Jossain vaiheessa ihan opiskelujeni loppusuoralla kuitenkin lopetin tämän muistiin merkitsemisen, ja siitä asti olen luottanut siihen, että mikään muistiin merkitseminen ei enää pystyisi muuttamaan minun rahankäyttöäni. Joka kuukausi säästöön jää niin hyvin rahaa, että en kaipaa mitään ekstriimimpää säästöhaastetta. Jossain vaiheessa pitäisi ehkä tarkastaa, miten paljon olen kuluttanut kuukausien aikana, että voin jälleen olla varma etten ole lipsunut tuhlaavampiin elämäntapoihin.

* * * * *

Vuoden vaihteessa tapanani on silti  nykyäänkin hieman arvioida, mitä seuraavana vuonna osakesalkulleni voisi tapahtua. Menevätkö tasasummat rikki, päästäänkö ehkä uudelle satatuhatluvulle, ja jos kurssit laskevat, miten pieneksi salkku voisi kutistua? Laskelmat pyörivät mielessä siitä , mitä säästövauhtia voin olettaa jatkavani seuraavat vuodet, ja mitä se tarkoittaisi taloudellisen riippumattomuuteni kannalta?

Nyt tänä vuonna olettaisin, että tämä vasta vajaan vuoden toiminut blogini toimii ensimmäistä kertaa jonkinlaisena omia ajatuksiakin selventävänä paikkana, johon voin kirjata suunnitelmia myös omaksi hyödykseni näkyviin. Aion siis esitellä vuoden vaihteessa salkkuni sisällön ja kehityksen ainakin prosentteina, jos en nyt ihan eurotasolle tälläkään kertaa menisi. Vähän ennen vuodenvaihdetta voisin ehkä summailla yhteen tämän vuoden myynti- ja ostopäätösteni järkevyyttä, mutta salkun kokonaiskuva on parempi esitellä vasta sitten, kun vuoden viimeinen pörssipäivä on ohi, ja vuoden kehityskulut loppuun asti selvillä.