Katse menneeseen vuoteen: päästinkö pörssimme kultakimpaleet käsistäni?

Hieman ennen kuin aloitin tämän blogin pitämisen siivosin salkkuani turhina pitämistäni osakkeista, joita oli salkussani melko pieniä siivuja. Myydyt osakkeet olivat siis Caverion, HKScan, Kesko, Outotec, Saga Furs ja Yit. Ylimitoitetuksi kokemaani hajautusta sain ainakin purettua, mutta kuten keväällä jo kirjoitinkin, näistä myymistäni osakkeista olisi tullut ihan mukavaa tuottoa salkkuuni ainakin siihen mennessä.

Miltä näiden osakkeiden kehitys on tammikuisen myynnin jälkeen näyttänyt, kun katsotaan koko vuotta? Tekaisin Kauppalehden nettisivulla virtuaalisalkun, johon merkitsin ostetuiksi kaikki myymäni osakkeet niin, että ostohintana olisi ollut myyntihinta, ja ostopäivänä myyntipäivä. Tuloksena oli siis kuviteltu salkku, joka sisältää kaikki tammikuussa myymäni osakkeet. Mikä olisi ollut tuon salkun hintakehitys? Tässä käyrä, joka tuosta virtuaalisalkusta muodostuu, vertailukäyränä OMXH-indeksin kehitys.

Jos olisin pitänyt tammikuussa kaikki myymäni osakkeet, ne olivat kehittyneet sinisen käyrän mukaisesti, eli voittaneet Helsingin pörssin OMXH-yleisindeksin aika kivasti.

Eli voidaan todeta, että myin osakkeita, jotka olisivat tänä vuonna pärjänneet varsin mainiosti. Varsinainen salkkuni ei kehittynyt lainkaan noin hyvin. (Palataan salkkuni kokonaiskehitykseen vuoden vaihduttua!)

Kun nuo myydyt osakkeet kuitenkin edustivat alle kymmenesosaa koko salkustani, niin pakko on myös todeta, että tämä jossittelu on vieläkin turhempaa, kuin se muuten olisi. Näiden osakkeiden jättäminen omaan omistukseen ei millään olisi voinut muuttaa salkkuni tuottoa kuin marginaalisesti.

Mutta mikä hyöty tällä tarkastelulla sitten oli? Se hyöty, että minunkaan on turha kuvitella kovin hyvin osaavani ennustaa pörssin liikkeitä, ja tämän tarkastelun avulla minä sen ehkä uskonkin. Tätä tänä vuonna toteuttamaani tapaa parempi sijoitusstrategia on se, jota olen aiemmin jo vuosikausia noudattanut. Eli ”osta ja pidä, äläkä myy kuin aivan erikoistilanteissa, eli jos ja vain jos osakkeen yliarvostus on aivan ilmeinen”. Pelkkä hajautuksen vähentäminen siksi, että salkku muuttuisi erilaiseksi kuin indeksi on siis huono peruste salkun siivoukselle.

Entä pitäisikö tässä kohtaa tarkastella uusia osakeostoja vastaavalla tavalla? Ilman muuta, sillä uudet ostot ja uudet myynnit ovat vähän niin kuin toisiinsa verrannollisia. Tavallisestihan myynnistä saadut tulot menevät suoraan uusiin ostoihin, ja muutenkin osto- ja myyntipäätösten vertaaminen on järkevämpää, kun molemmat ovat yhtä ajankohtaisia ja tehty samalla aikajaksolla.

Mutta ei, en ryhdy kokoamaan ostoksistani tuollaista virtuaalisalkkua, joka olisi verrattavissa tuohon myyntiosakkeiden salkkuun, ja tuohon yllä olevaan käyrään. Se menisi liian sekavaksi, varsinkin kun tuo Kauppalehden virtuaalisalkku ei huomioi osinkoja. Lisäksi on vaikea päättää, miten esim. GSL, joka oli salkussani vain tammikuusta syksyyn, pitäisi ottaa huomioon sekä myytyjen, että ostettujen osakkeiden virtuaalisalkussa. Ja Kauppalehden virtuaalisalkku huomioi automaattisesti vain kotimaisten osakkeiden hintamuutokset, joten ulkomaisten osakkeiden kohdalla tuollainen olisi liian vaikeaa muutenkin.

Jotain voi silti tänä vuonna tehdyistä ostoistakin päätellä. Aloitetaan parhaista. Kesällä ja syksyllä salkkuuni lisäämäni uudet osakelajit, eli metsäyhtiöt Stora Enso ja UPM ovat tähän mennessä olleet kaikin tavoin loisto-ostoja. Ne kompensoivat erittäin hyvin niitä tuloja, jotka olisivat tulleet niistä myydyistä osakkeista, jos ne olisin pitänyt. Entä ”suosikkiosakkeeni” Nokia ja Teleste? Tammikuussa ostettujen Nokian osakkeiden hinta on vuoden aikana laskenut, mutta keväällä ja syksyllä onnistuin ostamaan suurin piirtein nykyisellä hinnalla. Telesten tammikuiset lisäykset ovat ns. omillaan, jos otan osingot huomioon.

SSH oli aivan pöhkö ostos, ja onkin nyt runsaasti tappiolla. Miksi kukaan aikuinen ihminen voikin ostaa Arvopaperi-lehden huumoripalstan innoittamana edes pikkusiivua mitään osaketta, hä?! Eihän tässä huumorimielessä olla rahoja sijoittamassa! GSL oli tänä vuonna minulle aivan uusi osto, ja kun nyt syksyllä myin sen, myynti oli voitollinen. En silti uskalla väittää GSL:n ostoa lopultakaan kovin järkeväksi sijoituspäätökseksi.

Muut tänä vuonna ostamani Yhdysvaltain osakkeet, Berkshire Hathaway, IBM ja AT&T ovat kehittyneet ihan plusmerkkisesti, mutta toki S&P 500 ETF olisi ajanut vähintään saman asian. Vietnamiin keskittyneen erikoisrahaston Pyn Eliten arvo ei ole juuri kehittynyt, mutta ajatuksena onkin pitää sitä useita vuosia.

Jos tämä kuulosti sekavalta, niin vuoden vaihduttua tulee helpotusta sekavuuden tilaan. Kokoan nimittäin seuraavaan blogitekstiin esityksen siitä, mikä on salkkuni nykyinen koostumus ja kehitys. Mutta tässä oli nyt ainakin hiukan vinkkiä siihen, kannattaako sijoituspäätöksiäni ainakaan sokeasti peesailla... 

Joka tapauksessa sijoittaminen on vuosien aikana tuottanut minullekin keskimäärin hyvin, joten älkää antako näitä ns. tappioita koskevan avomielisyyteni hämätä. Säästämisen ohessa  osake- ja rahastosijottaminen on oleellinen osa ns. tavallisen pulliaisen vaurastumista. Sijoitusriskin olemassaolo pitää vain tunnistaa ja tunnustaa. Onnea kaikille säästöihin sijoituksiin tuleville vuosille!