Osingot, miksi ne ovat hyviä? (OSA II)

Kevät on osinkojen aikaa, ja osinkoaiheista tekstiä syntyi viime kerralla niin paljon, että osa piti jättää tähän jatko-osaan. Tämän tekstin alkupuoli ilmestyi siis viime viikolla.

3) Mikä on osakkeen arvo, jos voittoja ei jaeta?

Tämä kohta on oikeastaan käytännöstä varsin kaukana, mutta periaatteen tasolla pitäisin asiaa kuitenkin maininnan arvoisena.

Periaatteessa osakkeen arvo muodostuu täsmälleen siitä, mikä on yhtiön odotettavissa oleva osingonmaksukyky. Käytännössä tämän ennustaminen ja kaikkien asiaan liittyvien todennäköisyyksien arviointi on niin mahdoton tehtävä, että arvon määritys tapahtuu yleensä jotain muuta kautta.

Todellisuudessa yhtiön ei tarvitse ikinä varsinaisesti maksaa osinkoja, mutta silti sen teoreettinen osingonmaksukyky arvo kasvaa yhtiön toiminnan kehittyessä. Helposti kuitenkin nähdään, miten suuri ongelma muodostuisi, jos osinkojen maksu kiellettäisiin vaikkapa lailla. Vaikka yhtiöllä olisi rahaa ja rahanansaintakykyä vaikka kuinka paljon, niin jos sitä ei voisi edes teoriassa maksaa omistajille, niin yhtiöllä ei olisi heille oikein minkäänlaista arvoa. (Toki tietenkin, jos yhtiöille sallittaisiin omien osakkeiden ostot, niillä voisi korvata osingonmaksua tässä esimerkkitilanteessa.)

4) Buffett ja hänen sijoituksensa

Warren Buffettia ja hänen yhtiötään Berkshire Hathawaytä käytetään esimerkkinä sekä osinkojen puolesta että vastaan. Itse pidän selvänä, että Buffetin kuuluisa esimerkki johdattaa ostamaan osinkoyhtiöitä, sillä Berkshire Hathaway sijoittaa ja on aina sijoittanut hyviin osingonmaksajiin. Ne siis hänen mielestään tuottavat parhaiten.

Osinkojen vastustajat nostavat usein Berkshire Hathawayn esimerkkinä yhtiöstä, joka ei maksa osinkoja. Se, että Berkshire Hathaway ei itse maksa omistajilleen osinkoa, johtuu siitä ratkaisevasta erosta muihin yhtiöihin, että Berkshire Hathaway on sijoitusyhtiö, jonka tehtävänä on sijoittaa rahansa tuottavasti. Siltä kannalta katsoen noudatan kyllä Berkshiren esimerkkiä sillä tavoin, että en itse maksa osinkoa (helppoa, kun en satu olemaan edes osakeyhtiö), vaan pääsääntöisesti sijoitan ylimääräiset rahani ostamalla osakkeita.

Entä ovatko osingot joskus pahoja?

Joskus taloudellisen taantuman aikoina nousee esiin vaatimus rajoittaa osinkoja, ja keskittyä ennemminkin investointeihin. Sinänsä ymmärrettävää, että rinnastus saman yhtiön tarjoamien uusien työttömien ja ennätysosinkojen kohdalla pistää silmään. Silti yhtiöiden voitoista maksettaviin osinkoihin puuttuminen olisi niin kova isku markkinatalouden perusteisiin, ettei se oikein ole vaihtoehto. Varsinkaan ei voisi pakottaa yhtiöitä käyttämään niitä osingoiksi aiottuja varojaan johonkin omistajan etuja huonommin palvelevaan tarkoitukseen, kuten epätarkoituksenmukaisiin investointeihin.

Tällainen kritiikki on usein kovin eri aallonpituudella, kuin osakesijoittajan ajatelutapa. Silti myös sijoittajan pitäisi pystyä pohdiskelemaan yhteiskunnan etua omista rahantekokoneistansa riippumatta. Jos kykyjä riittää, pohdinnan tason voi asettaa kulloisellekin vastapuolelle sopivaksi.

Itse ehkä sanoisin, jos tällaiseen osinkojen kritiikkiin pitäisi vastata, että osingonmaksu ja arvonnousu ovat yhteiskunnan keino huijata raharikkaat sijoittamaan osa rahoistaan työllistäviin yrityksiin ja samalla maksamaan veroja, joista saadut varat tietenkin suunnataan yhteiskunnan tärkeisiin kohteisiin kaikkien yhteiseksi hyväksi. Tämän systeemin harmilliset sivuvaikutukset pitää vain kestää, ja varmaan myös minimoida ne sopivalla lainsäädännöllä.

Entä voiko osinkoja olla liikaa? Tietenkin voi. Osinkoina maksetaan joskus koko vuoden aikana hankittu voitto tai jopa enemmän. Toki tätä varmasti perustellaan sillä, että siihen on varaa, ja tulevaisuuden voitot ovat suurempia, mutta joskus nämä perustelut menevät mönkään, ja firman tase heikkenee liikaa.

Lisäksi, jos yhtiö tarvitsee rahaa omistajiltaan, esimerkiksi johonkin investointiin, niin pienikin osinko on paha juttu. Järkevä omistaja ei voi katsoa hyvällä, jos yhtiö maksaa osinkoja ja kerää heti samana vuonna maksullisella osakeannilla samoilta omistajilta rahaa takaisin. (Meneväthän ne ylimääräiset verot toki hyvään tarkoitukseen, mutta silti!)

Tällaisiin virheisiin voi olla syynä liian suuri osinkojen arvostus. Yhtiön johto haluaa lukkiutuneesti pitää kiinni pitkäaikaisesta ”osinkoaristokratiasta”, eikä missään nimessä halua alentaa osinkoa, vaikka siitä olisi jossain tilanteessa pitemmän tähtäimen hyötyä yhtiön arvon ja vakauden kannalta.

Lopputulos: kun osingot ovat samaan aikaan riittävän suuret ja yhtiön tulevaisuuden kannalta järkevät, niin silloin ja vain silloin ne ovat hyviä osinkoja.

* * * * *