Toinen kirjapoiminta: Väärin käyttäytyminen

Tämän blogin historian toisena kirjavinkkinä on Richard H. Thalerin teos ”Väärin käyttäytyminen: Käyttäytymistaloustieteen synty”. Suomentajana on jälleen Kimmo Pietiläinen. Kirja on suhteellisen tuore, sillä alkuteos on ilmestynyt viime vuonna, eli 2015.

Richard H. Thaler: Väärin käyttäytyminen
Kirja on onnistunut yhdistelmä käyttäytymistaloustieteen perusteita viihdyttävin esimerkein tuettuna sekä tekijän jossain määrin kronologiaa noudattelevaa muistelua omasta urastaan alan pioneerina. Punainen lanka säilyy tekstissä hienosti.

Siitä asti, kun matemaattiset mallit taloudellisesti rationaalisesta käyttäytymisestä on keksitty, perinteinen taloustiede on jostain syystä olettanut, että kaikki ihmiset käyttäytyisivät aina sen taloudellisesti optimaalisimman tavan mukaisesti. Jos ei nyt suorastaan kaikki, niin ainakin niin suuri enemmistö, että väestötasolla taloustieteen ei tarvitse muita käyttäytymistapoja tutkia. On jostain hämärästä syystä oletettu, että markkinamekanismi jotenkin automaattisesti karsii ”väärät” käyttäytymistavat ainakin likimain näkymättömiin.

Thaler käyttää taloustieteilijöiden teorioiden mukaisesti toimivasta (kuvitellusta) ihmisestä nimitystä ekoni, vastakohtana todelliselle ihmiselle. Vaikka monessa kohdassa kirjaa Thaler hieman ivailee taloustieteen teorioita, jotka kuvaavat ekonien käyttäytymistä, tätä ei silti pidä ymmärtää rationaalisen käyttäytymisen pilkkaamiseksi sinänsä. Useimmiten ekonin lailla käyttäytyminen on nimenomaan se fiksu tapa. Ihmiset vain eivät useinkaan käyttäydy sillä tavalla.

Kirjassa on luontevasti paljon erilaisia käytännön esimerkkejä siitä, miten ihmiset melko systemaattisesti ajattelevat ja käyttäytyvät kaiken järjen ja talousteorian vastaisesti. Tällaiset anomaliat ovat olleet tutkimusten lähtökohtina, kun käyttäytymistaloustieteen ensimmäisiä askelia on otettu. Perinteisen koulukunnan taloustieteilijöiden taholta tullut, paikoitellen raivoisakin vastarinta on mielenkiitoista luettavaa.

Kirjan esimerkit lähtevät arkielämästä. Vuosikertaviinien keräilijät eivät useinkaan ostaisi kallista viinipulloa, mutta jos he ovat säilyttäneet hyvää viiniä niin kauan, että se on kasvattanut arvoaan, he eivät mieti mahdollista sen hetken myyntihintaa, vaan voivat oikealla hetkellä juoda tuon sillä hetkellä kalliin viinin. ”Stanley ajaa nurmensa joka viikonloppu ja saa siitä kovan heinänuhan. Kysyn Stanleylta, miksi hän ei palkkaa jotain lasta ajamaan sitä. Hän sanoo, ettei halua maksaa 10 dollaria. Kysyn Stanilta, ajaisiko hän naapurinsa nurmen 20 dollarilla, ja Stan sanoo, en tietenkään.

Kaikissa esimerkeissä on jokin tyypillinen käyttäytymistapa, joka rikkoo talousteorian perusoletuksia.  Omistusvaikutus, itsensä hillinnän ongelmat, ja uponneet kustannukset tulevat tutuiksi. Sama raha arvotetaan eri tilanteissa täysin eri tavalla. Näiden "väärien" käyttäytymistapojen yleisyyttä ja tieteellistä merkittävyyttä käyttäytymistaloustieteilijät ovat pyrkineet todistamaan kyselyillä, keinotekoisilla koejärjestelyillä ja tosielämän tilastojen tutkimisella.

Vapaaehtoisten eläkejärjestelmien toimivuus on hyvä esimerkki siitä, miten eläkeohjelman järjestelyihin liittyvillä asioilla vaikutetaan siihen, alkavatko ihmiset lainkaan säästää eläkettään varten. Toisaalta näiden järjestelykysymysten pitäisi talousteorian kannalta olla täysin yhdentekeviä.

Rahoitusteoria on toinen ala, josta löytyy helposti vakiintuneet teoriat kumoavia esimerkkejä. Tehokkailla markkinoilla kun ei voi olla hinnoitteluvirheitä. 1990-luvun lopulla 3Com-yhtiön osana oli trendikkäitä kämmentietokoneita valmistava Palm, ja 3Com päätti irtautua siitä listaamalla sen pörssiin. Yllättäen 3Comin osakkeet maksoivat paljon vähemmän kuin 1,5 kertaa Palmin osake, vaikka muutaman kuukauden kuluttua 3Com-yhtiö jakaisi osakkeenomistajilleen 1,5 Palmin osaketta jokaista 3Com-osaketta kohti. Eli voittoa tuottava 3Com oli arvoltaan selvästikin miinusmerkkinen, mikä oli yksiselitteisesti väärin.

Thalerin toiveena on, että käyttäytymistaloustiede tulee tarpeettomaksi, kun taloustiede alkaa toimia todisteisiin perustuvasti, ja kaikki taloustieteen alat tutkivat käyttäytymistä niin paljon tai vähän, kun on tarpeen. 

Itse luulisin, että Yhdysvalloissa niin kovin yleinen äärimmäisyyksiin menevä oikeistolainen markkinausko on vaikuttanut siihen, että käyttäytymistaloustiedettä ja siitä johdettavia yhteiskunnan toimintaa parantavia ehdotuksia on pidetty siellä kammoksuttavana sosialismina ja holhoamisena. Toisaalta Euroopassa myös oikeistopuoli näkee asian paljon monipuolisemmin. Ison-Britannian konservatiivipuolue on hallinnossaan ottanut käyttäytymistaloustieteen näkökulmia eri tilanteissa huomioon, mistä kirjan loppupuolella myös kerrotaan.

Toivottavasti kirjan mielenkiintoisuus välittyi tästä esittelystä. Näkisin, että kirjan esimerkit auttavat lukijaa tarkastelemaan myös omaa toimintaansa hyvin hyödyllisellä tavalla. Nämä esimerkit ovat juuri sellaisia, joita ainakin itse selittäisin mielelläni vaikka kuinka paljon, mutta ei liene järkevää pidentää tätä esittelyä.

Suosittelen lukemaan kirjan. Hyvin varustetuista kirjastoista tämä löytynee, ja kirjojen omistamiseen viehtyneille se löytyy esimerkiksi CDON-verkkokaupasta selvästi edullisemmalla hinnalla, kuin vaikkapa Terra Cognitan omasta verkkokaupasta. (Pari muutakin tutkimaani kirjakauppaa hävisi äsken tekemässäni hintavertailussa CDON-verkkokaupalle, mutta kertokaa toki kommenteissa, jos löydätte jollain konstilla vielä edullisemman, tai jos hintatilanne muuttuu!)

*****





Kommentit

Tässä vähän mainoksia ja muuta mielenkiintoista:

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jordan Ellenberg: Miten välttää virheet, matemaattisen ajattelun voima

"Lyhyt" selostus hahmottelemistani seuraavien vuosien sijoitus- säästö- ja rahankäyttöperiaatteista

Mitenkäs paljon siihen Suomen rikkaimpaan prosenttiin pääsemiseksi oikein tarviittiinkaan?