Taloudellisen riippumattomuuden järkevä määritelmä? — Ei ”joko-tai”, vaan jatkumo

Taloudellisesta riippumattomuudesta esitetään usein varsin erilaisia arvioita. On esimerkiksi sanottu, että taloudelliseen riippumattomuuteen tarvitaan miljoonan dollarin sijoitusvarallisuus. Tämä kuulostaa huikealta summalta. Toisaalta, eräs taloudellista riippumattomuutta käsitellyt ja tavoitellut blogisti muistaakseni kerran mainitsi taloudellisen riippumattomuuden minimipääomaksi n. 200 000 euroa, ja tätä summaa kai moitittiin yleisesti aivan liian pieneksi.

Isoimpana ongelmana näissä erilaisissa summissa ja niistä kiistelyssä on se, että eri ihmiset tarkoittavat taloudellisella riippumattomuudella hyvin erilaisia asioita. Toiset tarkoittavat, että pitää voida elää loppuelämä äveriäällä elämäntyylillä ilman mitään ansiotuloja — toiset taas, että yllättävän työttömyyden tapahtuessa ei ensijärkytyksen jälkeen tarvitsisi stressata sen hetken taloudellisen selviämisen takia kaiken muun lisäksi.

Mikä sitten on minun määritelmäni? Mitä on taloudellinen riippumattomuus? Mitään tiettyä summaa ei tälle määritelmälle voi määrätä. Ei ole olemassa mitään yksittäistä kohtaa, jossa yksilö olisi saavuttanut taloudellisen riippumattomuuden. Täydellistä taloudellista riippumattomuutta ei ole olemassakaan, sillä kaikki me olemme riippuvaisia muusta yhteiskunnasta, eikä vähiten siitä taloudellisesta systeemistä, joka meitä ympäröi. Jos rahalla ei esimerkiksi saa ruokaa, niin mikään määrä rahaa ei auta.

Täydellisin taloudellinen riippumattomuus lienee kuitenkin sitä, että pystyy tekemään mitä vain ikinä haluaa, ilman että se olisi ainakaan rahasta kiinni. Siihen tarvitaan todella paljon rahaa, tai hyvin vähän toiveita.

Toisaalta jokainen euro (tai ylipäätään minkä tahansa käypää valuuttaa olevan kolikon ostovoima) tuo ihmiselle pienen palan taloudellista riippumattomuutta. Jos olet siinä pisteessä, että joudut hakemaan toimeentulotukea, niin muutama kymppi tilillä tai taskussa auttaa odottamaan ne tarvittavat päivät talousavun saapumista nälkiintymättä, joten olet ne eurot taskussasi taloudellisesti riippumattomampi kuin täysin rahaton kohtalotoverisi.

Mutta pointtini on, että raha tuo taloudellista riippumattomuutta eri tilanteisiin, ei jotain on-off käsitettä nimeltä taloudellinen riippumattomuus. Jos sinulla on esim. vuosipalkan verran säästöjä esim. osakkeisiin sijoitettuna, sinulla on paljon enemmän taloudellista riippumattomuutta kuin saman verran tienaavalla kädestä suuhun eläjällä, jolla on kuukauden lopussa pelkkää luottokorttivelkaa. Esimerkiksi työttömäksi jääminen tai pesukoneen kiireellinen hankinta ei vie toimeentuloa mihinkään akuuttiin hätätilaan.

Tietenkin sellaisella, jolla on 200 000 euroa sijoitusvarallisuutta on vielä tätäkin suurempi taloudellinen vapaus ja riippumattomuus kaikissa tilanteissa, mutta hänelläkään ei ole vielä niin paljoa, että voisi jäädä ns. koroillaeläjäksi (esim. osinkojen avulla), mutta se jolla varallisuutta on täysi miljoona, pystyy elämään pelkillä osinkotuloilla ihan mukavasti.

Itselläni on taloudellista riippumattomuutta jo tavalliseksi tyhjätaskulehtoriksi aika paljon, mutta ei omasta mielestäni vielä tarpeeksi. Voisin kuvitella, että vaikkapa 600 000 euroa sijoitusvarallisuutta elättäisi minutkin ihan mukavasti, mutta siihen tarvitaan vielä esimerkiksi yksi onnistunut nousukausi pörssissä ja tasaista palkkatuloa sen ajaksi siihen rinnalle. Eli sellaista kohtalaisen säästeliäästi elävän ihmisen melko kokonaivaltaista taloudellista riippumattomuutta olen etsimässä, ja ehkäpä sen löydänkin. Katsotaan mitä tapahtuu.