"Lyhyt" selostus hahmottelemistani seuraavien vuosien sijoitus- säästö- ja rahankäyttöperiaatteista

Keväällä taisin lupailla, että kerron teille hieman pitkän ajan säästö- ja sijoitussuunnitelmistani. Eli tässä tulee. Onnea teille, jotka meinaatte lukea tämän kokonaan, on tämä tavallaan ihan hauska… Valikoivampia lukijoita ajatellen olen pätkinyt tämän tekstin käyttämällä valaisevia alaotsikoita, joten voitte myös jossain mitassa kontrolloida, mitä alatte lukea...


Tilannekatsaus: asuntolaina ja säästötili pariteettiin... pian...


Tämän hetken tilanteeni on se että olen viimeiset puolitoista vuotta hieman vältellyt lisäsijoituksia osakkeisiin, ja säännölliset osinkotulot sekä pienehköt osakemyynnit ovat aiheuttaneet yhdessä kohtuullisen opettajanpalkan kanssa sen, että säästöön on jäänyt rahaa ihan säästötilille. Ja tämä säästötili on ollut Norwegianin 1,75 % korolla varustettu norjalaistili. (Sama, joka on kerännyt suosiota laajalti kautta piensijoittajablogien kentän, johtuen korosta ja tilin asiallisista ehdoista.)

Huhtikuussa uusien osinkorahojen myötä tuon tilin saldo nousi 50 000 euroon, tai oikeastaan tilin saldo on 50 000 plus korot, sillä maksan sinne jostain syystä vain täysiä tuhansia. Eli tilillä on 50 000 euroa omia talletuksiani, ja sitten pieni määrä vuoden vaihteessa tulleita viime vuoden korkoja. Muistan tällä periaatteella paremmin, missä mennään, tai voi olla, että pyrin vain muuten pitämään asiat yksinkertaisina. Kun ei osaa perustella, siirtääkö mieluummin 7 832 euroa säästöön, vai olisiko 8 546,34 tässä tilanteessa sittenkin lähempänä optimaalista, niin ehkä simppeli 8 000 euron talletus puoltaa paikkaansa.

Kesäkuun alussa tapahtui toisaalla, nimittäin Nordeassa, semmoinen ihme, että asuntolainani kutistui lyhennyksen myötä alle 60 000 euron. Ensi vuoden loppupuolella lainan koko alenee alle 50 000 euron, ja jos vanhat merkit pitävät paikkansa, niin jo aiemmin nämä kaksi mainittua, siis säästötilini ja asuntolainani saldot kohtaavat, viimeistään osinkokevään koittaessa.

Tämä siis, jos en löydä niin hyvää sijoituskohdetta tai markkinatilannetta, että sijoittaisin jo tätä ennen ison osan säästötilistä taas osakkeisiin. Sitä skenaariota vartenhan varsinaisesti aloin kerätä tuota sivusummaa osakesalkkuni rinnalle. Nyt siis kuitenkin säästötili alkaa olla asuntolainan kokoinen, eikä osakesalkkukaan ole varsinaisesti pienentynyt.

Hieno homma siis, mutta onko tällä jotain laajempaa merkitystä suunnitelmieni kannalta? On, mutta kerrotaanpa nyt pari muuta lähtökohtaa suunnitelmilleni.


Nordnetin ja S-pankin hinnasto


Ennen kuin siirryin Nordean asuntolaina-asiakkaaksi, osakesalkkuni oli Nordnetin arvo-osuustilillä, ja S-pankin normaali tili toimi ihan sujuvasti käyttötilinä. S-pankilla ei ollut eikä ole edelleenkään peruspankkipalveluista palvelumaksuja tai kuukausipakettia, ja Nordnet on ollut varsin edullinen ja kuukausimaksuton vaihtoehto osakesalkun kodiksi, varsinkin jos omistaa pääasiassa kotimaisia osakkeita.

Asuntolainan ottaessani Nordealle tuli lähes samaan aikaan osakesäilytyksen hintauudistus, joka teki osakkeiden säilytyksestä ja kaupankäynnistä Nordeassa melko lailla kilpailukykyisen hintaista Nordnetinkin kanssa. Ei siis harmittanut, että Nordea vaati samalla osakkeiden arvo-osuustilin siirrettäväksi Nordeaan.

Huomasin kyllä, että Nordean edullinen hintataso eli peruspankkipalveluiden maksuttomuus ja osakesäilytyksen kuukausimaksun minimaalisuus perustui siihen, että asuntolaina oli mukana kuvioissa. Arvioin jo siinä vaiheessa, että kun laina on maksettu loppuun, ovat ne vanhan systeemini mukaiset 
1) S-pankki palkkatilinä ja 
2) Nordnet arvo-osuustilin kotina 
parempi ottaa taas käyttöön, ennen kuin jään pois Nordean hyvien laina-asiakkaan etujen piiristä, ja muutun megalomaanisia kuukausimaksuja maksavaksi pankin lypsylehmäksi pelkkien peruspankkipalvelujen ja osakkeiden säilytyksen vastineeksi.

Tästä samasta syystähän jätin Dansken käyttötilin muutamaa vuotta aiemmin, kun kuukausimaksua nostettiin niin paljon, että huomasin tienaavani millä tavalla tahansa laskettuna ainakin parin tunnin palkkaa vastaavan summan vuodessa, jos alkaisin pitää S-tiliäni palkkatilinä. Tilin käytettävyys oli ehkä ihan hiukan kömpelömpi kuin Danskella ja Nordealla, mutta käytännössä se teki ihan samat asiat mutta halvemmlla. Eli jos sinulla ei ole asuntolainaa, luulisin, että S-pankki on ylivoimaisesti edullisin paikka tavallisille pankkipalveluille.

Nordnetin hinnastosta huomasin vielä jossain vaiheessa sen hauskan yksityiskohdan, että jos asiakkaan osakesalkku on arvoltaan vähintään 200 000 euroa, minkä minun vaatimaton vanhuudenturvani ylittää kirkkaasti, käytetään siellä erittäinkin edullista Private Banking -hinnastoa, siis silloinkin vaikka kaupankäyntiä olisi vain harvakseltaan. Eli tämän jälkeen paluu Nordnetin asiakkuuteen oli vieläkin houkuttelevampi ajatus.

Asuntolainan maksu johtaa yllättävään sapattivuoteen?


No mitäs tämä väliotsikko sitten tarkoittaa? Aloitetaan kuitenkin vähän kauempaa. Tajusin, että jossain vaiheessa Euriboriin sidottujen lainojen korkotaso voi alkaa hiljakseen nousta, jolloin voi käydä niin, että Norwegianin 1,75 prosentin säästötilikorko miinus lähdevero ei riitä kattamaan vastaavankokoisen lainan korkoa, joka on nyt tasan prosentti plus lainakulut (miinus verovähennys ensiasunnon lainakorosta).

Sehän on jo sinällään aika harvinainen tilanne, että asuntolaina-asiakkaan lainakorko on pienempi, kuin markkinoilta löytyvän säästötilin korko, puhumattakaan siitä, että nyt noin äkkiä katsoen näyttää siltä, että jopa sivukulut laskien saatan jäädä muutaman euron plussalle sillä, että pidän lainaa ja säästötiliä yhtä aikaa… (Matematiikanopettajana en kuitenkaan jaksa laskea tätä sentilleen, kun tämä tekstin kirjoittaminen ynnä muu rentoutus tuntuvat niin paljon terapeuttisemmilta lomanviettotavoilta juuri nyt.)

No, tämän lainan maksu siis kuitenkin voi tapahtua jossain vaiheessa, jos säästötili siis kasvaa asuntolainaa suuremmaksi. Varsinkin jos lainan korko nousee tai säästötilin laskee. Ja tässä keväällä jonain päivänä huomasin, että kun laina on maksettu, minun asumiskuluni laskevat, suorastaan romahtavat aivan mikroskooppisiksi nykyiseen verrattuna. Pitää maksaa vain reilun parin sadan yhtiövastike, pienet sähkölaskut ja muut vastaavat. Tätä myöten kuukausittaiset pakolliset kokonaismenot ylipäätäänkin tulevat olemaan nykyiseen verrattuna aivan minimaaliset.

Tajusin, että henkisesti minulle olisi paljon helpompi toteuttaa suunnitelmani sapattivuodesta, siis yhden vuoden virkavapaasta, kun rahaa ei kuluisi koko aikana kovinkaan paljon. Osinkotulot kattaisivat kiitettävän osuuden vuoden menopuolesta.

Hahmotan toki täydellisesti senkin, että lainaa maksettaessa se lyhennysosa ei oikeasti ole samanlainen meno, kuin muut asumiskulut, sillä laina tietysti tulee maksetuksi silläkin menetelmällä ihan vastaavasti, ainoastaan hiukan hitaammin. Laina olisi tavallaan halpakorkoinen sijoituslaina. Mutta jos olen sattumalta kerännyt juuri samanlaisen summan säästötilille riskiä hallitakseni, niin kaipa se riski tulee vielä parempaan hallintaan, jos kumoan lopun lainan sillä säästötilin summalla. Ja vähemmän liikkuvia osia, niin on paremmin hahmotettava tilanne.

Eli mukavinta olisi siis ensin maksaa laina, siirtää osakevarat Nordnetiin Private Banking -puolelle ja vaihtaa S-pankin kauppatili takaisin palkkatiliksi ja sitten vasta jäädä virkavapaalle.

Tuosta virkavapaasta sen verran, että tiedän ainakin yhden suuresti arvostamani kollegan onnistuneen vuoden vuorotteluvapaalla lepäämään, harrastamaan liikunnallista elämää ja saamaan ihan terveellistä uutta näkökulmaa työntekoon, eikä oma ammattikaan ehtinyt unohtua pysyvästi, joten olen tullut vakuuttuneeksi, ettei vuoden tauko olisi mikään huono juttu. Tämä kollega olisi jopa pitänyt uuden vuorotteluvapaan viiden vuoden päästä uudestaan, jos vanha systeemi olisi jatkunut. Ehkä parin vuoden päästä sitten minäkin, päättelivät työaivoni keväällä, ja nykyiset käsäaivoni ovat samaa mieltä.


Tulevat tänne sotkemaan ympyräni - hallituksen kivat sijoitustilikuviot ja taloyhtiön hienot remonttisuunnitelmat…


Nyt kun jonkinlainen tulevien vuosien strategia alkoi hahmottua, aloin huomata myös, miten taloudellinen toimintaympäristöni on muutoksessa, ja ne muutokset koskevat myös näitä suunniteltuja muutoksia.

Eli kun ajattelin sitten parin vuoden päästä siirtäväni osakesalkun Nordnetin Private Banking -systeemiin, niin hallituksen piiristä on tullut yllättävänkin nopeaa etenemistä lupailevia ääniä sijoitussäästötilin ottamisesta käyttöön jo ensi vuonna. Eli juuri kun olen itselleni hahmotellut etenemistavan, niin eikö jo saman tien polkua aletakin muokata uudenmalliseksi.

Eli jossain vaiheessa pankkien arvo-osuustilien perusvaihtoehdoksi on varsin mahdollisesti tulossa tuote nimeltä sijoitussäästötili, joka olisi siitä kätevä, että kun tilille on kerran tuonut rahaa, sillä voisi ostaa ja myydä osakkeita, rahasto-osuuksia ja vastaavia ilman, että joka sijoituksen myynnin yhteydessä tarvitsisi maksaa myyntivoittoveroa, jos myynnistä saatuja rahoja ei poisteta tililtä. Osingot ilmeisesti verotettaisiin vanhaan tapaan heti ilman lykkäystä, ainakin jos pikaista uudistusta ollaan hommaamassa. Tai loppukesän budjettiriiheilyjen jälkeen olemme ilmeisesti viisaampia sen suhteen mitä tämä hallitus tekee, ja mitä jätetään seuraavalle.

Periaatteessa tämä on ihan hieno uudistus, jos toteutetaan järkevästi, ja pohjoismaisen mallin mukainen. Aiemmin julkisuudessa esiin nousseiden kapitalisaatiosopimusten lähes ikuisluonteista veronvälttelyä ylläpitävä pykälä ollaan ilmeisesti muuttamassa sijoitusrahastoilla saatujen voittojen verotusta vastaavaksi, ja sijoitussäästötili toimisi samoilla periaatteilla. Eli sitten kun rahaa nostetaan sijoitussäästötililtä, niin voittoveroa maksetaan siltä osuudelta, minkä verran se tili on plussalla verrattuna tilille sijoitettuun alkupääomaan.

Tämä on juuri sitä sijoitusmuotojen tekemistä tasapuolisesti verotetuiksi, mistä kaikki haastavat. Ja tavallisen kansalaisen säästämistä ja säästöjen sijoittamista pitääkin tukea. Eli tulee hyvä uudistus tai asiat pysyvät ennallaan vielä hetkisen. Ei ongelmaa.

Paitsi että yhden pienen ongelman silti löysin. Voinko nimittäin suunnitella asioita parin vuoden päähän, kun en tiedä, millä säännöillä siinä vaiheessa pelataan? Nordnet ja muut pankit mylläävät varmaan hinnastonsa aivan uusiksi uusien sijoitustuotteiden myötä. Ja voinko siirtää vanhat osakkeeni suoraan uudelle sijoitussäätötilille? Jos voin, niin verotuksen laskeminen on varmaan aikamoista säätöä.

No, luultavasti on mahdollista siirtää osakkeet vanhanmalliselle arvo-osuustilille, ja avata uusia sijoituksia varten se sijoitussäästötili, tai sitten tosiaan laskea se verotusarvo vaikeimman kautta vanhojen osakkeiden hankintahinnoista. Toivottavasti ei tarvitse käsipelillä joka vuosi asiakkaan laskea sitä, vaan homma menee automaattisesti tilin perustamisessa annettujen lähtötietojen mukaan…

No, ehkä se osakkeiden säilytystiliasia on hallinnassa, tuli miten hyvin suunniteltuja muutoksia tahansa, OK. Mutta sitten tuli taloyhtiön yhtiökokouksessa ilmi, että taloa, jossa asun, aletaan parin vuoden päästä remontoida ihan kunnolla, tai ainakin suunnitelmaa aletaan tehdä parin vuoden päästä ja toimeenpano sitten pian sen jälkeen. Hintahaarukkaa ei ole tässä vaiheessa mitään järkeä lähteä arvioimaan.

Eli kiva uudistus tuokin, ja varmaan kannattaa siinä samassa teettää omaankin asuntoon keittiöremontti ja muualle asuntoon pintaremontti, niin tulee yhtaikaisesti komeaan kuntoon koko lukaali, mutta nyt näyttää siltä, että lisää säästettävää tulee, jos en halua näiden menojen vastaantullessa pienentää osakesalkkuani tai kasvattaa säännöllisiä asumismenojani rahoitusvastikkeella.

Joka tapauksessa kahden tai viimeistään kolmen vuoden päästä olen suunnitellut pitäväni sen luovan tauon opetustyöstä, eikä näihin tuleviin rahanmenon kohteisiin ole järkevää jumiutua, sillä sitähän varten olen osakesalkkuni koonnut, ettei sellaisista olisi harmia.

Valinnat pitää tehdä sitten kun ne tulevat vastaan, ja sitä ennen on hyvä olla jotain hahmotelmia, mitä on edessä. Ehkä on hyväkin, ettei seuraava viisivuotissuunnitelma ole vielä paikoilleen naulattu.

* * * * * *

Näin kesäalennusten aikaan kannattaa muistaa, jos on kirja- tai vaikkapa lankakauppaan asiaa:

Kommentit

  1. Virkavapaa vuodeksi on loistava suunnitelma! Suosittelen. Aivot toimivat luovemmin ja uskon että vuosi voi olla siksi jopa taloudellisesti rikkaampi.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tässä vähän mainoksia ja muuta mielenkiintoista:

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jordan Ellenberg: Miten välttää virheet, matemaattisen ajattelun voima

Mitenkäs paljon siihen Suomen rikkaimpaan prosenttiin pääsemiseksi oikein tarviittiinkaan?