Joulun kautta aika vie ehkä uuteen kevääseen

 Enpä nyt oikeastaan viitsi hirveästi täyttää tätä blogitekstiä millään korona-ajan kuulumisilla. Sanotaan nyt vain, että jollain tavalla raskasta tämä työnteko nyt on. Siellä missä minä opetan, henkilökunnalla on koko päivän kasvomaskit, jos ei ole jotain sellaista syytä, ettei maskia katso voivansa pitää. Olen huomannut, että kunnan hommaamat kertakäyttömaskit toimivat opetuksessa paremmin kuin omat kangasmaskini, sillä puhuminen on niiden kanssa kevyempää. Äänikin kuuluu johonkin ilman hirmuista pitkän päälle kostautuvaa äänielinten rasittumista. Kertakäyttötuotteiden periaatteellinen karttaminen jäi nyt siis käytännön välttämättömyyksien jalkoihin. Kertakäyttömaskit toisaalta kestävät tutkitusti useita konepesuja, joten niitä voi jossain määrin käyttää kuin kestokulutusmaskeja. Maskia käytettäessä silmälasien sumentuminen taas on ongelma, joka on ulkona lähes sietämätön ja sisällä suurin piirtein siedettävä.


Tämä oli se vuodatus, joka piti nyt sitten ilmeisesti johonkin jakaa, joten olkoon se siinä. Pitäkää tekin etäisyydet riittävinä, peskää edelleen käsiänne, ja sitten kun on pakko mennä paikkoihin, joissa ei välttämättä aina etäisyys säily, pitäkää se maski naamalla. (Maskiin voi totutella yllättävän monessa tapauksessa, mutta jos maskin käyttö ei terveydellisistä syistä onnistu, niin sitten se ei onnistu.)



Sijoitussalkun elpyminen


Nyt jos palataan tähän kirjapainotteisen sijoitusblogin pääasiaan, eli piensijoittajan pitkäaikaissijoituksiin, tässä teille kuva omasta salkkukäyrästäni:


Nordnetin mobiiliversio näytti tänään tältä. Se sininen lopussa nousujohteisempi käyrä on siis minun salkkuni ja keltainen käyrä on OMXHGI-indeksi.



Siinä siis näkyy, miten tavalliseen tapaan vuoden puolivälissä, kesä-heinäkuun vaihteessa minun Nordnetin sijoitussalkkuni (sininen käyrä) jää vertailuindeksin eli OMXHGI:n taakse, ja syksyn mittaan valuu yhä kauemmas indeksistä.


Sitten marraskuun puolivälin jälkeen viime viikon alussa aivan yhtäkkiä salkkuni parantaa juoksuaan kuin, öö, sika(?), vai mihin niitä juoksun parantajia yleensä suomalaisessa kansanperinteessä verrataankaan.


Marraskuun puoliväliin asti siis ihan lievästi harmittelin tätä salkkuni alkuvuosi vastaan loppuvuosi -ilmiötä, jossa salkun kehitys pärjää indeksille alkuvuoden hyvin ja sitten sen jälkeen ei pärjääkään, ja vuosi kokonaisuudessaan menee alle indeksin. Tämä kuvio on siis toistunut ainakin muutamana viime vuosista, mutta nyt jotain muutosta näyttää tähänkin kurjuuteen ainakin hetkellisesti tulevan.


Syynä taisi olla, että Teleste ilmoitti nyt loppuvuonna maksavansa ne kymmenen sentin osingot, jotka koronakeväänä jäivät firman säästöpossuun, ja vielä enemmän se, että vähävaihtoisena osakkeena likvidiydeltään hieman kyseenalainen sijoituskohde Yleiselektroniikka on kasvanut hinnaltaan taas aivan uudelle tasolle. Ja kun molemmat näistä pörssin mittakaavassa pienistä firmoista nousee, se vaikuttaa salkkuuni merkittävästi. Ja indeksiin taas ei juuri ollenkaan. Nyt vain mietiskelen, voiko tämä tällainen kestää? Jatkuuko myös joulukuu näillä korkeammilla tasoilla, vai ehtiikö indeksi kiriä taas salkkuni ohi? Jännä tilanne siis vuoden 2020 päätelmiä ajatellen.


Joka tapauksessa nyt olisi ihan loogisesti hyvä hetki taas tulla sekin vuosi, että minä vanhana pörssiguruna taas voittaisin indeksin.


Ensi vuonna sitten sijoitankin osittain ja asteittain myös indeksiin itseensä, joten voi olla, että jatkossa kilpailuni indeksin kanssa muodostuu yhä vain tasaväkisemmäksi. Mutta tämä kohta ajanhetkistä piti siis jakaa someen, sillä eihän tätä usein tapahdu, että salkun arvo tällä tavalla kasvaa.


USA


Nyt kun kansa on valinnut Joe Bidenin kohtalaisella marginaalilla USA:n presidentiksi, en viitsi hirveästi hehkuttaa tilannetta sijoitusnäkymien kannalta. Osakekurssit ovat nousseet USA:ssa, kun valinta varmistui, mutta niin ne kurssit nousivat Trumpinkin virkaan astumisen yhteydessä ja olisivat varmasti nousseet moneen otteeseen Hillary Clintoninkin hypoteettisen valinnan kohdalla. Syy kurssinousulle kyllä löytyy, jos lyhytnäköinenkin rahantekomahdollisuus tulee näköpiiriin.


Joka tapauksessa jokainen päivä näyttää meille, miten vaarallinen tilanne oli Trumpin nelivuotinen virkakausi Yhdysvaltain demokratian kannalta, ja voisi uskoa, että se olisi heiluttanut osakemarkkinoita jopa enemmänkin. Toivottavasti Trump pitää voimassa loppukautensa ajan sen myönteisimmän puolen virkakaudestaan, eli sen, että hän ei aloittanut yhtään varsinaista uutta sotaa koko kaudellaan. Toki tähän ovat ilmeisesti omalta osaltaan vaikuttaneet ehkä eniten hänen henkilökuntansa jäsenet, jotka ovat aina varovaisesti kertoneet presidentille, että Trumpin päähänpistot eri maihin hyökkäämisestä olisivat olleet katastrofaalisia.


Eniten tuossa USA:n tilanteessa huolestuttaa se, miten jopa Republikaanipuolue virallisesti tukee Trumpin valheellista kampanjaa, jolla hän periaatteessa yrittää poliittista vallankaappausta, ja käytännössä pyrkii murentamaan Yhdysvaltain demokratian uskottavuutta ja nostamaan liikehdintää Demokraattipuoluetta vastaan.


Vaan eipä siinä mitään. Kyllä ensi vuonna on kaikesta huolimatta luultavasti hyvä aika palata pienellä summalla tuon ison banaanitasavallan, eli USA:n markkinoille ja ostaa vähän paria hyvin valittua yhtiötä ja hiukan ehkä myös heidän indeksiään pitkäaikaiseen salkkuun. Katsotaan, mitä tapahtuu…

Kommentit

  1. Toivottavasti ette koulussa "opeta" moista propagandaa mitä USA:n osiossa kirjoitat.

    VastaaPoista
  2. Ei huolta, fysiikka, kemia tai matematiikka eivät ole sellaisia oppiaineita, joissa tarvitsisi käsitellä mitään Donald Trumpiin liittyvää. Ylipäätään mitään varsinaisia mielipiteitä. Ja poliittiisia mielipiteitähän ei koulussa oikeastaan opetetakaan.

    No, silkkihansikkainhan minä Trumpin toimintaa tuossa yllä muutamalla lauseella käsittelin.

    No, ehkä joku kärjitetty sanavalinta taitaa tuossa minun tekstissäni olla, mutta erikoinen on tilannekin. Eipä tässä vaiheessa oikein aineksia Trumpin puolusteluunkaan taida olla.

    VastaaPoista
  3. Jaa, tuo oli monikkouoto. Siis *emme* koulussa opeta missään oppiaineissa mitään propagandaksi katsottavaa. Tietenkin yhteiskuntaopissa asianomaisilla opettajilla voi jonkin tunnin aiheena olla vaikkapa USA:n ajankohtaiset vaalit, mutta erittäin objektiiviselta pohjalta.

    Toki hypoteettisesti, jos vahvistettua vaalitulosta joku jossain pitää propagandana tai esimerkiksi ilmastonmuutosta ja tieteellistä tukimustapaa pitää propagndana, silloin olemme kyllä propagandan asialla kaikki.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

S-junasta on jäljellä muistot, pääoma plus vuosittainen tuntipalkka, vaan kuukausittainen osinkojuna sen kun puksuttaa

Puolivuotiskatsaus säästöihin 2023

Marraskuun tarinoita vuosimalli 2023