Syysloman osakeostovillitys ja etä-äänestys Sievi Capitalin kohtalosta

 Nyt on aika taas päivittää nykyisen osakesalkkuni (eli tulevan potentiaalisen varhaiseläkkeeni) kuulumiset.

Lokakuun alussa viime blogipäivitykseni aikaan olin huomannut pienen laskuntapaisen maamme pörssissä ja odottelin sopivaa tilaisuutta ostaa pohjilta ennen osavuosituloksia. No, tilanne eteni niin, että lievä kuoppa osakemarkkinoissa oli siinä kuukauden alkuvaiheessa, ja yritin siinä sitten seurata ja odotella, niin se kuoppa oikeastaan oikeni ainakin niiden seuraamieni osakkeiden kohdalla melkein heti, kun olin alkanut kytätä ostopaikkaa.

No, kun nyt kuitenkin olin alkanut kytätä sitä ostopaikkaa, en pystynyt sitten siirtämään sitä ostosten tekemistä ensi vuoteen, ja niitä suomalaisia pörssiosakkeita tuli ostettua pienin erin muutamia. Joten kerrotaanpa:

14.10. ostin Telesteä nykyisten omistusteni keskihinnalla eli 5,22 €/kpl.

21.10. ja 26.10. Digiaa, ensin 6,99 €/kpl ja sitten 6,88 €/kpl.

26.10. Cargotecia hintaan 45 €/kpl.

29.10. Glastonia hintaan 1,24 €/kpl.

29.10. Sievi Capitalia 2,05 €/kpl.

Jokainen osakekauppa oli arvoltaan vajaan prosentin verran koko sijoitussalkustani, Sievin lisäys 29.10. vähän pienempi kuin muut.

Missään näistä ei tapahtunut mitään kunnon pomppua ylöspäin osavuosituloksen takia ostoni jälkeen, mutta toisaalta nämä kaikki ovat säilyttäneet arvonsa ihan siististi tänne marraskuun puolelle, eli ok tilanne tähän asti.

Alkuperäinen suunnitelma oli jatkaa vasta vuodenvaihteen tienoilla osto-ohjelmaa samalla kuukausittaisella periaatteella kuin vuosi sitten, mutta siihen asti odottamista eivät ilmeisesti hermoni pitäneet. Tässä siis osoitin olevani huono ja impulsiivinen sijoittaja. Hyvän sijoittajan eräs merkki kun on se, että hän malttaa pysyä suunnitelmassaan, ja osaa olla tekemättä mitään sen aikaa, kun suunnitelma niin määrää.

Minä palasin vanhaan algoritmiini, eli ostamaan uusia kotimaisia osakkeita suurin piirtein silloin kun rahaa on kertynyt niin paljon, että sijoittamien tuntuu ajankohtaiselta. No, vuoden vaihteessa palaan vielä asiaan noiden kansainvälisten osakkeiden hankinnan merkeissä, mutta mihinkään pitkään kuukausittaiseen osto-ohjelmaan ei nyt ole mahdollisuuksia, kun rahat ovat niin pitkälti sijoitettuna.

Boreon ja Sievin potentiaalinen yhdistyminen etenee

Helsingin pörssin asialliset pikkufirmojen ahmijat Boreo ja Sievi Capital ovat alustavasti päättäneet yhdistyä, ja Sievin kohdalla ylimääräinen yhtiökokous on jo ilmoitettu joulukuulle, jotta osakkeenomistajat pääsevät kertomaan kantansa asiaan. Kaksi kolmasosaa yhtiökokouksen äänestykseen osallistuvasta osakekannasta pitää saada yhdistymisen taakse, muuten ei firma yhdisty. Yhtiökokoukseen ei kenenkään tarvitse alkaa esimerkiksi työpäivänsä aikana matkustaa, vaan ennakkoäänestys netitse on järjestetty 8.11. alkaen.

Boreon pääomistaja Preato on suurimpana omistajana takaa 23,23 prosenttia kaikista mahdollisista äänistä yhdistymisen puolelle, mutta tietenkään kaikki omistajat eivät äänestykseen osallistuisi edes silloin, jos sitä kantaa tultaisiin kotiovelle kysymään. Äänestysprosentti toki kasvaa nyt nettiäänestyksen olosuhteissa huomattavasti suuremmaksi kuin pelkällä yhtiökokoukseen osallistumisella ja paperisilla valtakirjoilla leikkimisellä saavutettaisiin. Myös pienomistajilla on hyvä mahdollisuus tulla osakeomistuksineen hhuomioon otetuksi firman kohtalosta päätettäessä.

Ja mikä on tulos? Minä totean, että en tiedä, mutta arvelisin, että yli 50 % todennäköisyys on yhdistymisen puolella. Äänekkäin osa pienomistajista pauhaa Kauppalehden ja Inderesin keskustelufoorumeilla siitä, miten 40/60 yhdistymisosuudet ovat aivan epäoikeudenmukaiset Sievin kannalta, ja järjestävät uskonsa vahvistukseksi omia pikagallupejaan keskuudessaan. Niihin uskomista pitää kuitenkin varoa, sillä Sievin reilut 14 000 osakkeenomistajaa jakavat yhtiön hyvin pieniksi osakenipuiksi, ja ne suuret usean prosentin omistajat eivät ole luultavasti niissä pikagallupeissa mukana. Niitä muutaman tuhannen osakkeen omistajia on muutamia tuhansia muitakin kuin ne keskusteluun osallistuneet.

Mutta koska minä itse aion äänestää, voisin siitä yleistämällä olettaa, että melko suuri osa muistakin pienomistajista aikoo äänestää. Sen takia tulosta on vaikea arvata. Preaton etumatka 23 % omistuksellaan on jo sinällään vahva, ja varsinkin jos ne muutamat prosentin luokkaa omistavat suuret omistajat ovat yhdistymisen kannalla, ei osallistuvista pienomistajista tarvitse löytyä kovinkaan suurta prosenttia yhdistymisen puolelle, että kaksi kolmasosaa äänistä sanoo yhdistymisehdotukselle kyllä.

Oma ääneni on joka tapaukessa yhdistymisen puolesta. Osakkeiden suhdeluku kuvastelee hyvin yhtiöiden pitkäaikaista markkina-arvoa. Jos otetaan huomioon vähävaihtoisen Boreon äkillinen nousu silloin spekulointien kiihtyessä ennen yhdistymistä, Sievin osakkeen hinnoittelulle tulee pienoinen neljänkymmenen prosentin preemio, mutta luulisin, että firmojen suhdeluku on määritetty jo ennen tuota Boreon kurssihuippua. 

 

Koska kyseessä on suurin piirtein tasakokoisten firmojen yhdistyminen, eikä mikään julkinen ostotarjous Boreon puolelta, mihinkään 40 % preemioon osakekurssien suhteelle ei muutoin olisikaan mitään erityistä perustelua. Eli aika tasapainoinen yhdistymissopimus on minun arvioni mukaan kyseessä. Omistan Boreota isomman osuuden kuin Sieviä, joten minun myönteisyyteni perustelu yhdistymiselle voi olla tahattomasti vinoutunut, mutta uskon yhdistymisen hyödyttävän tulevaisuudessa yhtä paljon molempia osapuolia ja molempia osakeomistuksiani.

Jos markkinat pitäisivät Sievin säilymistä itsenäisenä parempana vaihtoehtona, Sievin osakkeen hinta ei olisi alamaissa Boreoon verrattuna. Nyt Sieviä saa koko ajan niin edullisesti, että Boreoon verrattuna Sieviä ostamalla saa samalla rahalla muutaman prosentin isomman potin potentiaalisia uuden Boreon osakkeita. Jos se toinen vaihtoehto eli itsenäisenä säilyminen tekisi Sievin osakkeesta arvokkaamman, hinta asettuisi itsenäisen Sievin korkeamman hinnan ja uuden Boreon osuushinnan välimaastoon riippuen siitä, miten todennäköisenä markkinat näitä kahta vaihtoehtoa pitäisi. Nyt kun hinta on mikä on, nähdään, että itsenäisenä jatkavan Sievin potentiaalinen alempi hinta vetää Sievin nykyhintaa alemmaksi kuin uuden Boreon osuuden mukaan määräytyvä hinta olisi.

Eli selitys, että Sievin hinta on niin halpa, koska osakkaat pelkäävät yhdistymistä, ei oikein vakuuta. Parempi selitys voisi olla, että Boreon vaihto on niin vähäistä, että siihen syntyy hinnoitteluvirhe myyjien ja potentiaalisten ostajien epätasapainon takia – ja tähän mahdollisimman vakuuttavaa käsienheiluttelua. Sitäkään en aivan riittävästi usko (ainakaan nyt kun se  paljon yli sadan euron mennyt hintapiikki meni ohitse), joten ääni yhdistymisen puolesta on minulle selvä valinta. Se voi Sievin pienosakkaiden keskuudessa olla jopa hiljaisen enemmistön valinta, mutta se mitä uskallan pitää kohtalaisen todennäköisenä on se, että se on äänestyksessä mukana olevaan osakelukumäärään perustuvan kahden kolmasosan määräenemmistön kanta. 

 

Tämä on muuten ensimmäinen kerta, kun minulle on tullut tarve osallistua pörssiyhtiön yhtiökokouksessa tapahtuvaan äänestykseen, ja juuri tällä kerralla tuli vastaan myös ensimmäinen kerta, kun tällaiseen äänestykseen tarjotaan nettiäänestystä (tietenkin vahva tunnistautuminen jne. käytössä).

Jossain keskustelupalstalla valiteltiin, ettei osakesäästäjien perustama yhdistys kerää Suomessa valtakirjoja tällaisiin äänestyksiin. Siihen toteaisin, että ei nykyään tarvitsekaan. Siis sillä ehdolla, että yhtiöt muutenkin itse ymmärtävät jatkossakin käyttää tällaisissa tilanteissa pienomistajille soveltuvia ennakkoäänestystapoja yhtiökokousäänestyksiinsä, ei ole mitään syytä liittyä mihinkään yhdistyksiin ainakaan minkään valtakirjabyrokratian houkuttelemana. Kun tämä nettikin on keksitty.