Millainen on osinkovuosi 2023 yläkoulunopen salkussa?

 Viimeisen parin viikon aikana suomalaisten pörssiyhtiöiden tilinpäätöstietoja on julkistettu runsaasti, ja samalla tänä vuonna maksettavien osinkojen määrä on tullut näiden firmojen osalta tietoon.

Tänä vuonna oman salkkuni firmat ovat tarjonneet sen verran tasapainoiset yllätykset eri suuntiin, että keskimäärin saamani osingot ovat samoilla tienoilla kuin viimekin vuonna.

Tässä vaiheessa uskallan näin sanoa, sillä sen verran suuri osuus osakesalkun firmoista on tiedotteensa julkaissut. Lähinnä Boreo vielä odotuttaa itseään oman salkkuni kannalta merkittävistä firmoista.

Voi todeta, että riittävän hajautettu osinkovaltainen salkku tuottaa tavallisina ja keskimääräisen epätavallisina aikoina melko tasaista osinkotuottoa. Suomessa se osinkotuotto painottuu yhä sinne kevätkuukausien aikaan maaliskuun lopusta toukokuun alkuun, mutta osa firmoista on muuttanut osingot kahdesta neljään kertaa vuodessa maksettaviksi. USA:ssa vallitseva käytäntö on neljä tai 12 kertaa vuodessa maksettava osinko, ja hitaasti siihen suuntaan näytetään täälläkin päin siirryttävän.

Mitä erikoista tänä vuonna?

Katsotaan nyt hiukan, mitä salkkuni osakkeille on tapahtunut.

Toissa viikolla Nokia ja SSAB avasivat pelin. Nokia maltillisena osingonmaksajana kasvatti neljännesvuosiosinkonsa kahdesta sentistä kolmeen, joten tänä vuonna osinkoja tulee 2 + 3 + 3 + 3 eli yksitoista senttiä osakkeelta. SSAB kasvatti osinkonsa 8,7 kruunuun, ja nyt vain pitää odottaa maksuajankohdan vaihtokurssia kruunuista euroiksi.

Sitten seuraavalla viikolla Stora Enso ja UPM molemmat kasvattivat osinkoaan mukavasti, samoin Nordea ja Cargotec. Myös Capman oli samoilla linjoilla.

Sitten tällä viikolla eQ piti osingon ja pääomanpalautuksen summan samana, eli eurossa per osake. Tämä on eQ:lta omistajaystävällistä politiikkaa, että brutto-osingot on helppo laskea päässä. Pettymysten puolelle päästiin, kun Teleste kertoi notkahtaneesta tuloksestaan ja ilmoitti pitävänsä osinkohanat tänä vuonna kiinni.

Orion nosti osinkoaan 1,5 eurosta 1,6 euroon. Pieni omistukseni Glaston paransi myös osinkoaan, sen muutos oli kolmesta sentistä neljään senttiin.

Eilisistä tulosjulkistajista Sanoma pienensi osinkoaan muuttaen sen kolmessa erässä maksettavaksi (ennen oli kaksi erää), Sampo vähän niin kuin paransi ns. varsinaista osinkoaan, mutta kun viime vuonna kokonaisosinkoon kuului suuri määrä kertaluontoista Nordean myymisestä kertyneen ylimääräisen rahan jakamista, voidaan sanoa, että Sampo maksoi 2,6 euroa osakkeelta, ja päätti tällä kertaa kutsua perusosingoksi tästä 1,8 euron osuutta. Enemmän kuin olin uskaltanut pitää odotettavana. Digia piti osinkonsa samana kuin viime vuonna eli 0,17 € /osake.

Sammolta odotettiin tietoa siitä, miten se aikoo irtaannuttaa itsestään Mandatum-varainhoitajan, mutta se ilmoitti kertovansa päätöksensä maaliskuun loppuun mennessä.

Nämä viimeisimmät tulosjulkistukset ovat aiheuttaneet pieniä kurssilaskuja, joten oma salkkuni näyttää olevan enää pikkiriikkisen verran plussalla vuoden vaihteeseen verrattuna. Telesten lisäksi myös aivan ok-tulokset ovat saaneet aikaan miinusmerkkisiä reaktioita. Saa nähdä, elpyvätkö nämä osakekurssit takaisin indeksin tasalle seuraavan kvartaalin tulosjulkistuksiin mennessä, vai pitääkö odottaa uusien tulosten vaikutuksia.

Yhtiöillä vaikuttaa menevän ok, mutta mitään kovin suurta varmuuden astetta tämän ok-tilanteen jatkumiselle en uskalla väittää. Osinkoja maksetaan ihan järkevällä tasolla, ja mikään ei vaikuta ainakaan välittömästi uhkaavan yläkoulunopettajan vaatimatonta mutta merkittävää eläkesäästösalkkua.

Kyllä tämä tästä. Palailen tämän osinkokevään mittaan asiaan uuden blogitekstin kanssa siltä osin, mikä muuttuu osakesäästöjeni osalta.