Loppukesällä metsäsektorin pienennys

 

Tämä blogi taitaa edelleen olla jonkinasteinen sijoitusblogi, joka kertoo hitaasta mutta varmasta taipaleestani kohti vakavaraisuutta, joten kerrottakoon nyt taas viimeisimmät muutokset sijoitussalkussani.

Heinäkuun lopulla päätin vähentää metsäteollisuuden osuutta siitä vähästä, mitä se on aiemmin ollut. Heinäkuussahan Stora Enso ja UPM olivat yhteensä vähän yli 5 % sijoitusvarallisuudestani, ja nyt se osuus siis väheni entisestään.

25.7. myin kaikki Stora Enson (R-sarjan) osakkeeni hintaan 10,83 ja 10,85 euroa osakkeelta. (Puolet ja puolet näillä kahdella hinnalla.) Samana päivänä UPM-osakkeistani myin suurimman osan hintaan 29,65 – 29,75 euroa kappaleelta.

Jos katsotaan näiden osakkeiden kehitystä myyntihetkestä tähän päivään, olisin voinut saada niistä hiukan enemmänkin, toki myös hiukan vähemmän. Myynnin viisauden aste määräytyykin sitten pitemmässä kuvassa.

Nämä osakkeet olivat olleet salkussani vuodesta 2016 –17, ja hankinnat olin tehnyt Storan tapauksessa 7 – 8 eurolla osakkeelta ja UPM:t olin ostanut 18 – 24 euron hinnoilla painottuen tuohon halvempaan päätyyn. Näitä ei pidä lukea miksikään suuriksi menestystarinoiksi, sillä näiden arvot kasvoivat noin seitsemässä vuodessa noin puolitoistakertaisiksi, mihin pääsisi tasaisen vauhdin taulukolla noin 6 prosentin vuosituotolla. Toki näillä osinkoa maksavilla firmoilla jo osinkotuotto on tuonut sellaisen tyydyttävän tuottotason, ja osakkeen arvon kasvaminen on sitten merkki jonkinlaisesta menestyksestä. Ihan OK kiva hintakehitys on siis metsäsektorilla ollut. Inflaatiokin on vaikuttanut lähinnä omistuksen loppupuolella.

No, joka tapauksessa tämä tarkoittaa sitä, että myyntivoittoa kertyi tästä peliliikkeestä vuoden 2023 verotusta varten ihan merkittävästi, ja keväällä myymistäni perintöosakkeista kertynyt myyntitappio kuittaantui kirkkaasti voiton puolelle. (Myin keväällä pienet niput vanhemmiltani perimiäni HK:n, Telian, Martelan ja Oriolan osakkeita, joiden hinnat olivat ennen perinnöjaon valmistumista ehtineet laskea enemmän tai vähemmän.)

Verot

Syys- ja marraskuun alussa lankeavat maksuun isohkot perintöverot (täysin kohtuulliset, ei siinä mitään) ja samoina päivinä saan maksaa myös hieman pienemmät jälkiverot. Jälkiveroahan pitää maksaa lähinnä silloin, kun saa vuoden aikana myyntivoittoa tai verohallinnon algoritmi hämääntyy aiempien vuosien ansiotulojen vaihteluista säätämään liian pienen ennakonpidätyksen. Viime vuonna verohallinto hämääntyi 2019-20 olleesta virkavapaastani oikein kunnolla, joten tilasin silloin uuden oikein säädetyn verokortin. Tästä johtuen 2023 myymieni osakkeiden myyntivoitot olivat jälkiveron yksinomaisena aiheena.

Verojärjestelmä siis toimii edelleen täysin oikein, ja siten kuin pitääkin. Maksan ihan asiallisia veroja palkastani, enkä ole myöskään verotuksen vapaamatkustaja kerätessäni osani parhaiden pörssifirmojemme tuotosta. Toki joku tästäkin verotuksen tasosta vaikertaa, mikä tietenkin on aina sallittua, jos ei sentään ihan aina kaivattua.

Nyt kuitenkin yritän pitää taukoa osakkeiden ostamisessa, ja katsoa sitten marraskuussa ja vuodenvaihteessa puhtaalta pöydältä, mitä kannattaa tehdä. Siinä vaiheessa siis kun kaikki verottajalle suuntautuvat maksut ovat lähteneet tililtä, ja olemme taas muutenkin viisaampia syksyn tapahtumien suhteen. (Yllä mainitut myynnit eivät siis olleet mitään pakollisia sijoitusten purkuja verojen maksua silmälläpitäen, vaan olin varautunut veroihin jo aiemmissa liikahduksissani. Siispä osakehankinnat ovat kuin ovatkin taas loppuvuonna harkinnassa.)