Osingot kasvavat...
Onko osingon kasvu hyvä juttu?
Suomen pörssissä
on meneillään hyvä osinkokevät, osingot ovat keskimäärin
kasvamassa. Firmojen tulos ilmeisesti antaa tähän myös
jonkinlaisen oikeutuksen, mutta osinkojen kasvuun on joka tapauksessa
ilmennyt tänäkin vuonna kahdenlaista toivetta muutokselle.
Ensimmäinen näistä
vastaan tulleista muutostoiveista on se, että firmojen ei pitäisi
maksaa niin paljoa osinkoja, sillä heidän kassatilanteensa
heikkenee, ja mahdollisuudet investoida ja kasvaa kapenevat, ja
otollisetkin tilaisuudet jäävät siis käyttämättä. En osaa
ottaa tuohon juuri tämän hetken tilanteeseen sovitettuna kovin
suurta kantaa puolesta tai vastaan.
Sen tiedän, että
normaalitilanteessa tavoitteena pitää olla, että firma tekee joka
vuosi voittoa, ja että yleensä on hyvä, jos kohtalaisen suuri
osuus tuosta voitosta maksetaan omistajille. Onko se oikea voitonjako
sitten vaikkapa yksi kolmasosa vai kaksi kolmasosaa voitosta, se
riippuu tilanteesta ja tavoitteista. Jos kassa päästetään liian
pieneksi, niin se ei tiedä hyvää firman reagointikyvylle
muutostilanteissa. Mutta jos firma aina ja ennakkoon päätetysti
”syö” itse kaikki tuottonsa, eikä maksa mitään omistajilleen,
niin olisi vaikea keksiä, mitä hyötyä sen omistamisesta olisi.
Toinen vastaan
tullut toive on se, että firmojen pitäisi maksaa aina kasvavaa
osinkoa ja tulla osinkoaristokraateiksi. Tähän sanoisin, että
tietenkin kertoo hyvää, jos firma pystyy tähän myös pitkällä
aikavälillä, mutta ei se sinänsä tee ketään autuaaksi, eikä
siihen pyrkiessä kannata uhrata firman varsinaiseen toimintaan
liittyvää strategiaa.
En esimerkiksi
täysin ymmärrä, miksi esimerkiksi Raision olisi pitänyt tänä
vuonna kasvattaa osinkoaan, kun kerran tuloksenteko selvästikin
yski. Pitäisikö firmojen siis teeskennellä aristokraattia aina
siihen asti, että kassa tyhjenee? Kun firma pelaa tässä kohtaa
varman päälle, niin voisi kuvitella, että riski päätyä
omistajien kukkaroille tai joutua jakamaan firman kruununjalokiviä
alennuksella ulkopuolisille jatkossa pysyy pienenä. Raisio kuitenkin
jatkoi osingon maksamista, minkä luulisi lopulta estävän
osakkaiden pahimmat sätkyt.
Oman salkkuni osingot
Kuten viikko sitten
jo kerroinkin, niin salkkuni kotimaisten osakkeiden osalta kaksi
viimeistä yhtiötä ilmoitti vuoden 2017 tilinpäätöksestään ja
osinkoehdotuksestaan tällä viikolla.
15. helmikuuta:
Technopolis ilmoitti torstaina, että yhtiön tulos on ollut viime
vuonna melkein sama kuin aiemminkin (osakekohtainen EPRA-tulos
pieneni 0,40 eurosta 0,39 euroon), ja osinko muutetaan 0,12 eurosta
0,09 euroon, ja pääomanpalautusta annetaan 0,08 euroa. Siis
voitonjakoa lisättiin viidellä sentillä lukemaan 0,17 euroa. Ja
muistutuksena sijoittajatovereilleni, nykyisin ei ole verotuksellista
eroa sillä, maksetaanko osinkoa vai pääomanpalautusta.
Tulevan vuoden
ennakointi oli Technopoliksella aika lailla samaa kuin vuosi 2017,
eli liikevaihto pysyy samana, ja ihan hiukan voi käyttökate jopa
laskea. Vaikka tämä ei hirveitä innon hihkaisuja ehkä
aiheutakaan, niin firman osake on äärimaltillisesti hinnoiteltu,
tukevasti voitollinen firma, ja sehän pysyy kuin pysyykin salkussani
tiukasti.
16. helmikuuta:
Yleiselektroniikka kertoi osinkonsa kasvavan 0,31 eurosta 0,32
euroon, eli teki peliliikkeen, jolla mahdollisesti voidaan
mahdollistaa tuleva nousu osinkoaristokraattien tielle, nimittäin
pienen osingonkorotuksen. Firman vuositulos oli hyvässä nousussa
0,72 euroa osakkeelta, ja täksi vuodeksi ennakoitiin tuloksen
kasvua. Mutta ei niin hyvää, ettei jotain pahaakin: Viimeisen
neljänneksen tuloksessa oli selvä notkahdus edelliseen vuoteen
verrattuna, vaikka tukevasti voitolla se viimeinenkin neljännes oli.
Tämä vuoden lopun tulosnotkahdus selittää Yleiselektroniikan
osakkeen hinnan laskemisen muutamalla prosentilla
tulosjulkistuspäivänä.
Loppupäätelmä salkkuni tämän vuoden osingoista
Jos nämä tässä
ja edellisissä blogiteksteissä mainitut osinkoehdotukset eivät
peruunnu kevään yhtiökokouksissa, ja jos yhdysvaltalainen AT &
T pitää neljännesvuosiosingoissaan loppuvuonnakin linjansa, niin
sitten olen tänä vuonna päässyt osinkojen vastaanottamisessa omaan
ennätykseeni, hitusen yli viime vuoden osinkojen. Bruttona noin 30 % viime vuoden opettajan palkastani, jos nyt sen verran voin lipsauttaa kokoluokkaa. Todella samanlainen osinkosumma kuin viime vuonnakin.
Viimeiset pari
vuotta on menty hyvin pienillä muutoksilla osinkotuloihin. Olen
toki maksanut asuntolainaakin, ja ostanut PYN -Eliteä ja Berkshire
Hathaway B:tä, joiden ostaminen ei koskaan lisää osinkotuloa.
Omaisuuteni on kasvanut siis muilta osin kuin osinkoa maksavien
yhtiöiden osalta. Ehkä siis pystyn elämään sen tiedon kanssa,
että osinkotuloni ovat kasvaneet, mutta viime vuosina hitaasti, vaikka pörssissä on ollut ihan myönteinen sijoitusympäristö.
Piti äsken vielä
tarkistaa vanhoista muistiinpanoistani, miltä vuonna 2009 osingot
näyttivät silloisessa salkussani, ja huomasin, että
osinkojen määrä tuolloisen talousromahduksen jäljiltä todellakin
pieneni merkittävästi edelliseen vuoteen verrattuna. Kotimaisista firmoista (muita
en silloin edes omistanut) joku piti osingon samana, joku pienensi vähän,
joku paljon, joku lopetti osingonmaksun kokonaan. Ei ole olemassa
automatiikkaa, jolla osingot kasvaisivat aina ja kaikissa oloissa.
Eli jos pörssit
romahtavat tänä vuonna, niin joko syynä tai seurauksena vähän firmasta riippuen on näiden firmojen entistä pienemmät voitot, ja se estää
osinkojen kasvattamisen ainakin useimmilla. En siis todennäköisesti
(taitavuudestani huolimatta) saa tuollaisessa tilanteessa aivan yhtä
suuria lisätuloja näiden firmojen osingoista, kuin tänä vuonna.
Mutta katsotaan ensin, tuleeko sitä romahdusta, ja jos, niin miten
vakava se on.
Monet sijoittajat odottavat osinkoa mikä saattaa ohjata yhtiöiden toimintaa erikoisilla tavoilla. Esim korkean osingon maksaminen ja osakeannin järjestäminen samalla tilikaudella on nykyään yleistä. Ainoa joka siitä hyötyy on verottaja.
VastaaPoista