Osingot kasvavat...

Onko osingon kasvu hyvä juttu?


Suomen pörssissä on meneillään hyvä osinkokevät, osingot ovat keskimäärin kasvamassa. Firmojen tulos ilmeisesti antaa tähän myös jonkinlaisen oikeutuksen, mutta osinkojen kasvuun on joka tapauksessa ilmennyt tänäkin vuonna kahdenlaista toivetta muutokselle.

Ensimmäinen näistä vastaan tulleista muutostoiveista on se, että firmojen ei pitäisi maksaa niin paljoa osinkoja, sillä heidän kassatilanteensa heikkenee, ja mahdollisuudet investoida ja kasvaa kapenevat, ja otollisetkin tilaisuudet jäävät siis käyttämättä. En osaa ottaa tuohon juuri tämän hetken tilanteeseen sovitettuna kovin suurta kantaa puolesta tai vastaan.

Sen tiedän, että normaalitilanteessa tavoitteena pitää olla, että firma tekee joka vuosi voittoa, ja että yleensä on hyvä, jos kohtalaisen suuri osuus tuosta voitosta maksetaan omistajille. Onko se oikea voitonjako sitten vaikkapa yksi kolmasosa vai kaksi kolmasosaa voitosta, se riippuu tilanteesta ja tavoitteista. Jos kassa päästetään liian pieneksi, niin se ei tiedä hyvää firman reagointikyvylle muutostilanteissa. Mutta jos firma aina ja ennakkoon päätetysti ”syö” itse kaikki tuottonsa, eikä maksa mitään omistajilleen, niin olisi vaikea keksiä, mitä hyötyä sen omistamisesta olisi.

Toinen vastaan tullut toive on se, että firmojen pitäisi maksaa aina kasvavaa osinkoa ja tulla osinkoaristokraateiksi. Tähän sanoisin, että tietenkin kertoo hyvää, jos firma pystyy tähän myös pitkällä aikavälillä, mutta ei se sinänsä tee ketään autuaaksi, eikä siihen pyrkiessä kannata uhrata firman varsinaiseen toimintaan liittyvää strategiaa.

En esimerkiksi täysin ymmärrä, miksi esimerkiksi Raision olisi pitänyt tänä vuonna kasvattaa osinkoaan, kun kerran tuloksenteko selvästikin yski. Pitäisikö firmojen siis teeskennellä aristokraattia aina siihen asti, että kassa tyhjenee? Kun firma pelaa tässä kohtaa varman päälle, niin voisi kuvitella, että riski päätyä omistajien kukkaroille tai joutua jakamaan firman kruununjalokiviä alennuksella ulkopuolisille jatkossa pysyy pienenä. Raisio kuitenkin jatkoi osingon maksamista, minkä luulisi lopulta estävän osakkaiden pahimmat sätkyt.


Oman salkkuni osingot


Kuten viikko sitten jo kerroinkin, niin salkkuni kotimaisten osakkeiden osalta kaksi viimeistä yhtiötä ilmoitti vuoden 2017 tilinpäätöksestään ja osinkoehdotuksestaan tällä viikolla.

15. helmikuuta: Technopolis ilmoitti torstaina, että yhtiön tulos on ollut viime vuonna melkein sama kuin aiemminkin (osakekohtainen EPRA-tulos pieneni 0,40 eurosta 0,39 euroon), ja osinko muutetaan 0,12 eurosta 0,09 euroon, ja pääomanpalautusta annetaan 0,08 euroa. Siis voitonjakoa lisättiin viidellä sentillä lukemaan 0,17 euroa. Ja muistutuksena sijoittajatovereilleni, nykyisin ei ole verotuksellista eroa sillä, maksetaanko osinkoa vai pääomanpalautusta.

Tulevan vuoden ennakointi oli Technopoliksella aika lailla samaa kuin vuosi 2017, eli liikevaihto pysyy samana, ja ihan hiukan voi käyttökate jopa laskea. Vaikka tämä ei hirveitä innon hihkaisuja ehkä aiheutakaan, niin firman osake on äärimaltillisesti hinnoiteltu, tukevasti voitollinen firma, ja sehän pysyy kuin pysyykin salkussani tiukasti.

16. helmikuuta: Yleiselektroniikka kertoi osinkonsa kasvavan 0,31 eurosta 0,32 euroon, eli teki peliliikkeen, jolla mahdollisesti voidaan mahdollistaa tuleva nousu osinkoaristokraattien tielle, nimittäin pienen osingonkorotuksen. Firman vuositulos oli hyvässä nousussa 0,72 euroa osakkeelta, ja täksi vuodeksi ennakoitiin tuloksen kasvua. Mutta ei niin hyvää, ettei jotain pahaakin: Viimeisen neljänneksen tuloksessa oli selvä notkahdus edelliseen vuoteen verrattuna, vaikka tukevasti voitolla se viimeinenkin neljännes oli. Tämä vuoden lopun tulosnotkahdus selittää Yleiselektroniikan osakkeen hinnan laskemisen muutamalla prosentilla tulosjulkistuspäivänä.


Loppupäätelmä salkkuni tämän vuoden osingoista


Jos nämä tässä ja edellisissä blogiteksteissä mainitut osinkoehdotukset eivät peruunnu kevään yhtiökokouksissa, ja jos yhdysvaltalainen AT & T pitää neljännesvuosiosingoissaan loppuvuonnakin linjansa, niin sitten olen tänä vuonna päässyt osinkojen vastaanottamisessa omaan ennätykseeni, hitusen yli viime vuoden osinkojen. Bruttona noin 30 % viime vuoden opettajan palkastani, jos nyt sen verran voin lipsauttaa kokoluokkaa. Todella samanlainen osinkosumma kuin viime vuonnakin. 

Viimeiset pari vuotta on menty hyvin pienillä muutoksilla osinkotuloihin. Olen toki maksanut asuntolainaakin, ja ostanut PYN -Eliteä ja Berkshire Hathaway B:tä, joiden ostaminen ei koskaan lisää osinkotuloa. Omaisuuteni on kasvanut siis muilta osin kuin osinkoa maksavien yhtiöiden osalta. Ehkä siis pystyn elämään sen tiedon kanssa, että osinkotuloni ovat kasvaneet, mutta viime vuosina hitaasti, vaikka pörssissä on ollut ihan myönteinen sijoitusympäristö.

Piti äsken vielä tarkistaa vanhoista muistiinpanoistani, miltä vuonna 2009 osingot näyttivät silloisessa salkussani, ja huomasin, että osinkojen määrä tuolloisen talousromahduksen jäljiltä todellakin pieneni merkittävästi edelliseen vuoteen verrattuna. Kotimaisista firmoista (muita en silloin edes omistanut) joku piti osingon samana, joku pienensi vähän, joku paljon, joku lopetti osingonmaksun kokonaan. Ei ole olemassa automatiikkaa, jolla osingot kasvaisivat aina ja kaikissa oloissa.

Eli jos pörssit romahtavat tänä vuonna, niin joko syynä tai seurauksena vähän firmasta riippuen on näiden firmojen entistä pienemmät voitot, ja se estää osinkojen kasvattamisen ainakin useimmilla. En siis todennäköisesti (taitavuudestani huolimatta) saa tuollaisessa tilanteessa aivan yhtä suuria lisätuloja näiden firmojen osingoista, kuin tänä vuonna. Mutta katsotaan ensin, tuleeko sitä romahdusta, ja jos, niin miten vakava se on.

Kommentit

  1. Monet sijoittajat odottavat osinkoa mikä saattaa ohjata yhtiöiden toimintaa erikoisilla tavoilla. Esim korkean osingon maksaminen ja osakeannin järjestäminen samalla tilikaudella on nykyään yleistä. Ainoa joka siitä hyötyy on verottaja.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tässä vähän mainoksia ja muuta mielenkiintoista:

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jordan Ellenberg: Miten välttää virheet, matemaattisen ajattelun voima

"Lyhyt" selostus hahmottelemistani seuraavien vuosien sijoitus- säästö- ja rahankäyttöperiaatteista

Mitenkäs paljon siihen Suomen rikkaimpaan prosenttiin pääsemiseksi oikein tarviittiinkaan?