Osinkotietoja pukkaa - mitä sanoo salkkuni?

(Päivitys tekstiin sunnuntaina 11.2. Lisäsin eilen unohtamani Sammon tuohon oikeaan kohtaan keskiviikolle 7.2. Lauantain työpäivästä väsyneenä näköjään hyppäsin tuon salkkuni kruununjalokiven ylitse...)

- - - - -

Tähän aikaan sijoitusrintamalla tapahtuu piensijoittajankin näkökulmasta paljon mielenkiintoisia asioita. Tilinpäätöstiedotteet kertovat firmojen tulostiedot ja osinkoehdotukset muutaman viikon aikana, ja nyt suurin osa noista muutamasta viikosta on kulunut.

Kerronpa lyhyesti oman salkkuni tilanteen ja pikavaikutelmani kustakin osinkofirmasta. Yritän pysyä kronologisessa järjestyksessä.

25. tammikuuta: Nordean tulos oli pienoinen pettymys markkinoille, mutta yhtiö kasvatti osinkoaan aiemmasta 0,65:stä 0,68 euroon.

31. tammikuuta: UPM-Kymmene kertoi hyvästä tuloksestaan ja nosti osinkonsa 1,15 euroon (aiempi oli 0,95).

1. helmikuuta: Nokia nousi ilmeisesti markkinoidenkin mielestä takaisin oikealle latu-uralle, sillä kurssikin nousi hyvin selvästi tulostietojen julkistamispäivänä. Osinko on se jo viime vuonna luvattu 0,19 euroa osakkeelta (entinen oli 0,17).

5. helmikuuta: eQ piti oman ”ylisuuren” osingon ja pääomanpalautuksen kokonaisuutensa ennallaan tasan puolessa eurossa, ja jatkoi tuloskasvussa etenemisen ja säästöpossun purkamisen tiellä.

7. helmikuuta: Orionin tulevaisuudennäkymät eivät ilmeisesti sijoittajia innostaneet, joten laskua seurasi osakekurssille, mutta osinko oli edelleen iso, 1,45 euroa osakkeelta, kun viime vuoden keväällä maksettiin 1,35, mihin vielä lisättiin 0,2 euron juhlaosinko, joten osinkotuottoon tuli laskua senkin ohella, että Orion-osakkeitteni määrä oli viime vuoden kevään jälkeen puolittunut. Ja SSH ilmoitti odotetusti, että osinkoa ei makseta, mutta yhtiö on ehkä mahdollisesti pikkuaskelen lähempänä osingon maksamisen mahdollisuutta kuin aiemmin. Minä ehkä pikemminkin etsin myyntihetkeä tälle spekulatiiviselle pikkusijoitukselleni.

Ja mainitaan vielä Sampo. (Tämä  mainita Sammosta on lisätty hyvin nukutun yön jälkeen sunnuntaina.) Nimittäin keskiviikkona 7.2. myös Sampo tiedotti hyvästä tuloksesta ja kasvaneesra osingostaan, joka oli 2,6 euroa (aiemmin 2,3). Tosin viimeisen neljänneksen tulos oli hieman pienempi kuin vastaavan neljänneksen tulos vuoden takaa, ja Topdanmarkin muuttuminen laskelmissa tytäryhtiöksi paransi merkittävästi koko firman vuositulosta kertaluontoisella tavalla. Silti Sammon hyvä osinkotaso vaikuttaisi olevan suhteellisen tukevalla pohjalla.

8. helmikuuta: Teleste ilmoitti, kuten jo menneen vuoden aikana on jo muutenkin käynyt ilmi, tappiolliseksi notkahtaneesta tuloksestaan. Telesten tilauskirjat pullistelevat, ja yhtiö suunnitteleekin palaavansa selvästi voitolliseksi tänä vuonna, ja ehkä siksi markkinat eivät enää halpuuttaneet lisää Telesten jo valmiiksi melko paljon halventunutta osaketta. Odotetusti osinko oli aiempaa pienempi, 0,10 euroa aiemman 0,25 euron asemesta. Joka tapauksessa yhtiö pitää tappiollista tulosta niin väliaikaisena, että omistajille on varaa lähettää tuonkin verran taskurahaa.

9. helmikuuta: Stora Enso, salkkuni toinen metsäyhtiö ilmoitti äkkiä luettuna aivan mainiosta tuloksesta, ja nosti osinkonsa 0,41 euroon entisestä 0,37 eurosta. Kurssireaktio oli sinänsä yllättävä kolmen prosentin lasku, mutta eiköhän se kerro markkinatunnelmasta, eikä ehkä varsinaisesta pettymyksestä firman tulokseen tai näkymiin.
 
Alkavalla viikolla on vielä jäljellä Technopoliksen tulosjulkistus torstaina ja Yleiselektroniikan perjantaina. Odotan niiltä vakaan maltillista osingon nousua, mikä tarkoittanee omien osinkotulojeni suhteen viime vuoden ennätyksellisen osinkomäärän yllättävänkin tarkkaa toistumista. 


Päätelmät


Säästäväisellä piensijoittajalla ei osinkojen kasvaminen ns. omaan ennätykseen ole kovin harvinaista, sillä palkasta ja vanhoista osingoista säästettyjen roposten sijoittaminen osakkeisiin tietenkin parantaa osinkojen kokonaismäärää, vaikka omistuksessa olevien osakkeiden osinkotaso ei kasvaisi.

Tässä tapauksessa en ole oikeastaan lisännyt panoksiani osakkeisiin, vaan olen viime vuonna alkanut kartuttaa korollista talletustiliä Bank Norwegianin tilille. Se tili ei ole vielä paljoa yli kymmentä prosenttia osake-ja-rahastosalkkuni arvosta, mutta suunta on ollut talletustilille eikä ainakaan kovin paljoa uusiin osakkeisiin. 

Nyt on siis jonkinlaisella kauhun tasapainolla saavutettu sama osinkotulos kuin viime vuonna. Telesten kompurointi ja Orionin myynti on kompensoitunut muiden firmojen vakaalla osinkojen lisäyspolitiikalla ja sillä, että kaikesta pörssilaskuun valmistautumisesta ja talletustilitouhotuksesta huolimatta lisäsin UPM:ää, Sampoa ja Nokiaa.

Viikko sitten tekemässäni kuukausikatsauksessa tekstin lopulla heitin ilmaan pienen aavistuksen jonkinlaisesta pörssimarkkinoiden tasokorjauksesta, ja vähän samalla pahoja aavistelevalla linjalla olen ollut jo aiemminkin. Nyt viimeisimmät kurssiheilahtelut ovat olleet jatkona pikkujäristysten sarjalle, joka voi olla merkkinä edessä olevasta maailmanlaajuisesta tasokorjauksesta tai laskukaudesta, jota nyt ei odoteta.

En siis yhdy presidentti Trumpin arvioon siitä, että pörssimarkkinoiden äskettäinen laskupäivä oli ”iso virhe”. Se luonnehdinta ei oikein kuvaa pörssimarkkinoiden toimintamekanismia oikeansuuntaisesti. Mutta katsotaan, mitä tapahtuu.

Kommentit

Tässä vähän mainoksia ja muuta mielenkiintoista:

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jordan Ellenberg: Miten välttää virheet, matemaattisen ajattelun voima

"Lyhyt" selostus hahmottelemistani seuraavien vuosien sijoitus- säästö- ja rahankäyttöperiaatteista

Vuosi 2017 pakettiin, ja 2018 alkuun