Innoittajanani tämän alkuvuoden kuukausikatsauksiin toiminut kansansatu

(Kansansatu-nimitys on siis tässä vain väljä ilmaus, mutta tarinan alkuperä on käsittääkseni aika hämärä. Valistakaa vaikkkapa kommenteissa, jos tiedätte paremmin. Ja tätä ei sitten ole pakko lukea, jos ei halua...)

Olipa kerran piensijoittaja, joka sai tammikuussa kirjeen, jossa mainostettiin hyvää sijoitustuotetta, joka perustui markkinoiden suunnan oikeaan ennustamiseen. Samassa kirjeessä ennustettiin yleisindeksin seuraavan kuukauden suunta. Kuukauden päästä hän sai taas vastaavanlaisen kirjeen, jossa huomautettiin viime kuun ennusteen osuneen oikeaan, ja nyt tehtiin uusi ennuste yleisindeksin suunnasta tulevan kuukauden aikana. Tämäkin osui oikeaan, ja seuraavassa kuussa sijoittaja sai taas uuden ennusteen, joka meni taas oikein.

Kun näitä oikeaan osuneita kirjeitä oli tullut jonnekin elokuuhun asti, piensijoittaja päätti, että kyllä, nyt tämä sijoitusjärjestelmä on osoittanut olevansa tarkkuudessaan todella poikkeuksellinen. Se oli niin tarkka, että siihen jo uskalsi jopa luottaa, ja niin hän sijoitti 20 000 euroa kirjeessä ilmoitetulle tilille. (Vain 20 % eläkesäästöistään, koska oli hajauttava ja varovainen sijoittaja, eikä halunnut pelata kaikkea yhdelle kortille. Sijoittaja kuitenkin jäi harkitsemaan lisäsijoitusta jatkossa.)

Yllättäen hän kuitenkin huomasi seuraavan kuukauden aikana, että indeksit osoittivat ihan eri suuntaan kuin viimeisin ennustus, ja parin kuukauden sisällä hän tajusi, että hän oli menettänyt rahansa lopullisesti. Sijoittajaa oli huijattu, mutta miten tähän tarvittava etukäteinen ennustaminen oli ollut mahdollista?


Tempun selitys


Se perustui siihen, että sadun piensijoittajaa lähestynyt roskapostittaja oli tammikuussa lähettänyt 10 000 kirjettä (tämän kansansadun kaikki lukemani muunnelmat lähtevät muuten aina 10 000:sta kirjeestä), ja näistä kirjeistä puolet ennusti indeksin nousua ja puolet laskua. Seuraavan kirjeen sai vain oikeaan osuneen ennustuksen tammikuussa saanut puolisko, ja taas tasan puolet kirjeen saajista sai ennusteen noususta, ja toinen puolisko laskusta. Koska ennustaminen jatkui seuraavassa kuussa vain niiden kirjeen saajien osalta, jotka olivat saaneet oikeaan osuneen ennusteen, niin joka kuukausi kirjeen saajien määrä puolittui.

Eli kirjeen sai tammikuussa 10 000, helmikuussa 5000, maaliskuussa 2500, huhtikuussa 1250 sijoittajaa. Toukokuussa 625, kesäkuussa 312, heinäkuussa 156 ja elokuussa kirjeen saajia oli vielä 78. Eli melko suurelle joukolle pystyttiin täysin ilman mitään sijoitusasiantuntemusta esittämään ällistyttävää kykyä ennakointiin ilman mitään todellista asiantuntemusta. Ja elokuun kirjeen perusteella kyseessä olikin jo huikea ennustustarkkuus. En tiedä, onko tätä menetelmää koskaan käytetty todellisuudessa sijoitushuijauksiin, mutta sitäkin enemmän tätä tarinaa on käytetty kuvaamaan sitä, kuinka jo pelkkä sijoitusrahastojen suuri määrä takaa sen, että joku niistä tuhansista menestyy hämmästyttävän pitkäänkin keskiarvoa paremmin.

Sadun opetus


Jos rahastojen menestyminen olisi pelkästään lantinheittoon verrattava satunnaiskoe, niin alussa 10000 rahastoa lähtisi toimimaan, ja ensimmäisen katsauskauden jälkeen 5000 olisi voittanut keskiarvon (tai ainakin mediaanituoton, jos halutaan olla täsmällisiä) seuraavan katsauskauden jälkeen 2500 heistä olisi voittanut molempina kertoina peräkkäin. Jopa 11 kertaa peräkkäin voittamisella voisi muutama rahasto kehuskella, vaikka jokainen rahasto pelaisi pelkällä tuurilla, kunhan niitä aloittaneita rahastoja olisi ne 10 000. Ja niitähän on.

Todellisuudessa ne rahastot, jotka häviävät indeksille monta kertaa peräkkäin yleensä lopetetaan tai sulautetaan muihin rahastoihin, koska sijoittajat karttelevat niitä, ja pankkiiriliikkeiden sijoitusneuvojien on liian vaikea kehua niitä tarpeeksi uskottavasti. Siksi niitä pitkään hyvin menestyneitä rahastoja on jäljellä suhteellisesti ottaen ylikorostuneen suuri määrä.

Päätelmät


Mutta voidaanko tästä päätellä jotain? Ei varmastikaan sitä, että kaikkien rahastojen menestys olisi pelkästä tuurista kiinni. Mutta koska sijoittamisen menestys perustuu sekä tuuriin että taitoon, ja pelkkä tuurikin takaa joidenkin sijoittajien satumaisen menestyksen joksikin aikaa, niin on vaikea päätellä sijoittajan taitoa vain menestyksen perusteella. Ja kun tiedetään, että taidolla indeksin voittaminen on tutkitusti erittäin vaikeaa, niin erittäin hyvin menestyneiden rahastojen ja sijoittajien joukossa on melko varmasti oltava myös sellaisia, jotka ovat menestyneet monta tarkastelujaksoa peräkkäin osuneen tuurin ansiosta, ja varsinkaan näissä tapauksissa mennyt menestys ei kerro tulevasta.

Toinen juttu on, miten taito ja tuuri kietoutuvat toisiinsa monimutkaisella tavalla. Yhden sijoittajan valitsema strategia toimii tietynlaisissa olosuhteissa hyvin, mutta kun ne olosuhteet vaihtuvat. Hyvällä osinkoprosentilla ja pienellä P/E-luvulla varustetut perusteollisuuden osakkeet voivat tuottaa vaikkapa 5 vuotta putkeen erinomaisesti, mutta sitten yhtäkkiä tilanne muuttuu. Toimialan tuloksentekokyky huononee tai osakkeiden hinta on kohonnut niin korkeaksi, ettei kyseisenlaisilla firmoilla enää olekaan hyvää P/E:tä tai osinkoprosenttia, joten millaisiin firmoihin tämä sijoittaja sen jälkeen sijoittaa? Sijoittajan taito toimii jonkin aikaa, mutta toimiiko se seuraavat vuosikymmenet niin, että sillä voittaa indeksin? Ja oliko se ensimmäinen strategiavalinta alun perin oikea älykäs ennustus, vai sittenkin vain onnekas veikkaus, jota jatkamalla sijoittaja sai tuoton jatkumaan vuosikaudet?


Miten tämä liittyy kuukausikatsauksiini?


Päätin kuukausikatsauksieni kohdalla toimia, kuin vähän yksinkertaisempi roskapostittaja voisi toimia: en tee arvausta kahden tuloksen välillä, koska kaikki näkevät vain sen yhden kuukausikatsauksen. Veikkaan joka kerta omaa salkkuani voittajaksi.

Mutta samoin kuin sadun roskapostittaja tekee, lopetan katsausten teon heti, kun yksikin kerran häviän yleisindeksille. Eli jos tammikuussa olisin hävinnyt yleisindeksille, en olisi lainkaan aloittanut kuukausikatsauksien tekoa. Jos helmikuussa salkkuni arvon kehitys olisi hävinnyt indeksille, olisin jättänyt sen katsauksen tekemättä, ja lopettanut katsausten teon siihen. Eli lukijan näkökulmasta katsauksia tulee, ihan samalla periaatteella kuin tuolta kansansadun roskapostittajalta sijoittajakirjeitä. Vain siihen asti, kuin tarinan juoni pysyy joka kuukausi voittoisana.

Koska olen alusta asti kertonut salkkuni sisällön prosenttiosuudet, niin periaatteessa jokainen voi tarkistaa laskelmieni paikkansapitävyyden, joten tältä kannalta uskottavuus on kunnossa.

Ja miksi teen näitä kuukausikatsauksia? Ihan vain huvin vuoksi. Tavallaan halusin hieman parodioida sitä periaatetta, että menestys lasketaan kuukausittain ja sitä pidetään merkityksellisenä ja todisteena kyvystä voittaa indeksi pitkällä tähtäimellä. Ja tavallaan olin myös ihan oikeastikin toiveikas sen suhteen, että tänä vuonna salkkuni merkittävimmillä osakkeilla voisi olla vaihteeksi indeksiä parempi vuosi, joten ehkä saisin muutamaksi kuukaudeksi jutunjuurta aikaiseksi.

Ja miksi kerroin tämän pitkän sepustuksen?  Siksi, että jos osakesalkkuni kaiken todennäköisyyden vastaisesti jatkaa monta kuukautta putkeen yleisindeksiä paremmalla tuotolla, niin haluan tehdä jo etukäteen selväksi, että en todellisuudessa usko siinäkään tapauksessa olevani mikään erikoinen sijoitusguru, tai että indeksin toistuva voittaminen olisi sinänsä helppoa. Riittävästi ironisia kommentteja väliin, niin en vahingossa levitä oman ajatusmaailmaan verrattuna liian yliampuvaa ilosanomaa.

Mutta katsotaan, nähdäänkö siis vielä maaliskuunkin kuukausikatsaus... 


* * * * *

Kommentit

  1. Tästä huijauksestahan on paljon synkempiäkin versioita todellisessa elämässä.

    Joku kuolemansairas vetelee viimeisiään ja paikalle kutsutaan lääkärin sijasta joku uskomushoitojen harjoittaja. Jos tämä sairas sattuu parantumaan, hän julistaa kaikille kuinka hyvä parantaja hänellä on ollut ja maksaa isot rahat "pelastamisestaan". Jos hän taas sattuu kuolemaan... no eipä ole kukaan kertomassa epäonnistumisesta.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tässä vähän mainoksia ja muuta mielenkiintoista:

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jordan Ellenberg: Miten välttää virheet, matemaattisen ajattelun voima

Noin puolivuotiskatsaus - mitä tekee tavallinen osakesästäjä nyt?

Vuosi 2017 pakettiin, ja 2018 alkuun