Yläkoulunopettajalla oli asiaa pankkikonttoriin, kahdesti

Tässä viime päivinä olen poikkeuksellisesti käynyt kaksi kertaa pankissa. Siis ensimmäistä ja sen jälkeen toista kertaa viimeisten neljän vuoden aikana. (Ai niin, kävinhän minä kerran Prismassa S-pankin konttorissa merkitsemässä maakuntien S-osuuksia. Eli teknisesti olin toista ja kolmatta kertaa neljään vuoteen pankissa.)

Tämä on niin harvinaista, että saan tähän blogiinkin tästä tapahtumasarjasta ison klikkiotsikon.

No, syy pankissa käymiseen juontuu taas siihen, että tässä aiemmin syksyllä maksoin jäljellä olleen asuntolainani. Norwegianin säästötili kuittasi Nordean lainan. Sitten syyslomani aikana minulle lähipiiristäni muistutettiin, että olenko nyt saanut asunto-osakekirjani itselleni pankin säilytyksestä? No, enpä tietenkään. En ollut moista yksityiskohtaa asunnonhallinnasta edes puolella aivosolullani muistanut, eikä Nordean puhelinpalvelun asiakaspalvelijakaan ollut asiaa myöskään nostanut esiin.

Eli pankin holvissa oli aiemmin asuntolainaa varten pantattuna osakekirja, joka periaatteessa on yli sadan tuhannen euron arvoinen lappu. OK, pankki tietenkin luovuttaisi sen, luonnollisesti, joten soitin Nordean aina niin sujuvaan ja mukavaan puhelinpalveluun. Nyt havaitsin, että kun en ollut enää pankin asiakas, niin asiakasnumeron ja mobiilipankin tai muun tunnistautumistavan puuttuminen nosti pankin kynnykset ennen kokemattoman korkeiksi. 

Automaatti ohjeisti minua toistuvasti eri sanankääntein, miksi minun pitää oman etuni nimissä tunnistautua asiakastunnuksilla, ja jos tunnistaudut näin ja näin, paina yksi, jne. Lopulta robotti sanoi jotain sellaista, että ”jos et voi tunnistautua nyt, paina ruutu”, ja minä painoin, jolloin robotti voitonriemuisena potkaisi minut kokonaan pois linjoilta. En viitsinyt koettaa uudestaan, pääsisinkö jollain aikataululla puhumaan ihmisen kanssa, jos itsepintaisesti jättäisin painamatta mitään nappia, vaan päätin mennä pankkiin ihan itse. Siis sitten kun ehdin hyvissä ajoin pankin soveltamana virka-aikana paikalle.

Muistakaa siis neuvo nykyajan pankkimaailmasta: jos olet pankin asiakas, käytä puhelinpankkia. Jos et ole asiakas, mene suoraan konttoriin henkilöllisyystodistusten kanssa.

No, yläkoulunopettajilla on usein viikon lukujärjestyksessään jokin kohta, jolloin pääsee alkuiltapäivästä hetkeksi irrottautumaan kiivaasta työn tuoksinnasta, ja niin minullakin myös tänä vuonna. Joten astelin kyseisenä päivänä kello 13:n tienoilla Nordean konttoriin, selitin asiani infotiskillä, infotiskin ystävällinen asiakaspalvelija neuvoi minun ottamaan vuoronumeron, sillä tämä asia hoituisi varsinaisella asiakaspalvelutiskillä. 

Otin vuoronumeron, istahdin tuolille, kuulin kellon kilahduksen, katsoin numerolappuuni, ja huomasin vuoroni koittaneen puolen minuutin kuluttua numerolapun ottamisesta. Eli ei tarvinnutkaan jonottaa tuntia tai muuta pitkähköä aikaa älypuhelinta näpelöiden.

Eli muistakaa tämäkin: Pankeissa ei välttämättä ole nykyään ruuhkaa keskellä päivää, ainakaan jos ei ole kyse eläkkeiden maksupäivästä.

Asiakaspalvelija kertoi, että osakekirja pitää tilata Helsingistä, sillä tässä konttorissa ei ole varsinaista säilytysholvia. Eli parin pankkipäivän jälkeen ensi viikolla olisi osakekirja haettavissa suoraan pankin infotiskiltä.

Viikon päästä minulla oli taas hetki, jolloin pääsin mukavasti pankin aukioloaikana hakemaan osakekirjaa, ja tällä kertaa hieman yllätyin. En nimittäin remonttiryhmän lisäksi nähnyt pankin henkilökuntaa lainkaan, ja infotiskiäkään ei ollut entisellä kohdalla. No, minuutin ihmeteltyäni tuli pankkitoimihenkilön näköinen hahmo remonttityömaan keskeltä, ja kysyi, kuinka voin auttaa. Selitin asiani, ja pankkitoimihenkilö siirtyi oven pielessä olevan infotiskiksi osoittautuneen pöydän ääreen, ja naputteli tarvitsemansa tiedot, kävi hakemassa asunto-osakepaperini jostain kaapista, ja antoi luovutuspaperin allekirjoitettavaksi. Nyt osakekirja on sopivassa laatikossa harjoittamassa olemassaolemista.

Taaskaan en siis löytänyt syytä alkaa vieroksua Nordean asiakaspalvelua. Puhelinpankki on järjestetty asiakkaiden palvelua varten, ja muiden ihmisten yksilölliset ongelmat hoidetaan konttorissa. Ja molemmissa tapauksissa asiakaspalvelijat ovat ammattitaitoisia ja ystävällisiä, oli konttorissa remontteja tai ei. Eli erosin pankin asiakkuudesta täysin ystävällismielisissä väleissä, en millään muotoa mielenosoituksellisesti jaloillani äänestäen.