Pankkiautomaatit kilpailevat. Mistä ne kilpailevat, kuka maksaa ja kuka hyötyy?

Tähän mennessä tapahtunutta: S-ryhmä on kilpailuttanut kauppojensa tiloissa olevat raha-automaatit, ja vaihtaa Otto-automaatit norjalaisen Nokas-yhtiön Nosto-automaatteihin. Finanssivalvonta eli Fiva on nyt yllättäen ottanut uuteen käsittelyyn vanhan ohjeistuksensa ja tästä säikähtäneenä S-ryhmä ja Nokas ovat jäädyttäneet uusien automaattien asentamisen. Olen tähän mennessä törmännyt iltapäivälehtien nettiuutisten kommenteissa ärsyyntymiseen, Fiva nähdään Otto-automaatteja ylläpitävän Automatian monopolin protektionistisena suojelijana. Näkemys tuntuu pääosin olevan, että kilpailu alentaisi hintoja, mutta Fiva ei anna kilpailun toteutua, ja automaatit vähenevät nyt ihan ehdoin tahdoin.

Minun näkemykseni on hiukan erilainen. Kaikki kilpailu ei aina toimi asiakkaan eduksi, ja tässä tapauksessa on piirteitä, jossa tämä, no, eräänlainen kilpailu nostaisi hintoja merkittävästi.

* * * * *

Alkutilanne on se, että käteisen käyttö vähenee Suomessa. Muissa pohjoismaissa käteisen käyttö on vielä vähäisempää. Pankkiautomaattien määrä on silti Suomessa pienempi kuin muissa pohjoismaissa. Tämän vuoden alussa Fiva on antanut ohjeen, joka on käytännössä avannut kilpailun pankkiautomaattibisnekseen. Ohjeen mukaan kaikkien automaattien käytön tulee olla pankkien asiakkaille saman hintaista, eli pankin X asiakkaalle ei yhden automaatin käyttö saa maksaa enempää kuin toisenkaan.

Nostoa kohden Nosto-automaatin ylläpitäjä veloittaa pankilta moninkertaisen hinnan Otto-automaatin hinnoitteluun verrattuna, mutta koska enää pankki ei saa hinnoitella eri automaattien nostoja eri tavoin, pankkiasiakkaalta ei vuoden vaihteen jälkeen ole veloitettu eri hintaa Nosto-automaateilta tapahtuvasta nostoista. Hintakilpailuhan perustuu aina siihen, että asiakas valitsee itselleen edullisimman tuotteen muun muassa myös hinnan perusteella, mutta tässä tapauksessa asiakas ei näe palvelun hintaa, eikä se vaikuta mitenkään siihen, mitä hän joutuu maksamaan.

Miksi siis Nosto-automaatit ovat nyt sitten pärjänneet S-ryhmän kilpailutuksessa niin hyvin, että S-ryhmän tiloista Otto-automaatit ollaan vaihtamassa Nosto-automaatteihin? Kyse on siitä, että Otto-automaatteja ylläpitävä Automatia on automaattien käytön vähentyessä lakkauttanut automaatteja monista paikoista sitä mukaa, kun automaattien ylläpito on tullut kannattamattomaksi, vaikka kaupat tietenkin haluaisivat automaattien pysyvän asiakaskuntansa mukavuuden lisäämiseksi. Kannattamattomien automaattien pysymisestä kaupat ovat saaneet maksaa lisämaksua automaatin ylläpidosta, jos ylläpito on ollut tappiolla kohtuuden rajoissa.

Nosto-automaateilla kannattavuusraja saavutetaan pienemmällä nostomäärällä, kun ylläpitäjä veloittaa pankeilta lähes euron per nosto (näin ainakin HS 18.9. arvioi). Nosto-automaatit tulevat siis halvemmaksi kauppiaalle, eivätkä ne asiakkaan näkökulmastakaan ole kalliimpia, kun kerran Fiva on ne määrännyt samanhintaisiksi pankkien hinnastoihin.

* * * * *

Yhteenveto: Fiva on tämän vuoden alussa ottanut käyttöön ohjeistuksen, joka taitaa olla ihan oikeasti huonosti harkittu, eikä pelkästään kotimaisen ylimielisen monopolin näkökulmasta ikävä. Fivan ajatuksena on ehkä ollut, että pienen toimijan hinnoittelu saakin olla vähän kalliimpaa, ja että tehdään tästä uudesta säännöstöstä yksinkertaisin mahdollinen, kun EU:n kansainvälisiä automaattihinnoitteluja koskeva linjaus vaati kuitenkin jonkinlaista muutosta entiseen.

Nyt kun korkeaa hinnoittelua käyttävä pieni tulokas alkaa käyttää korkean hinnoittelunsa tuomaa mahdollisuutta levittää automaatteja pankeilta kysymättä maan suurimman kauppaketjun kaikkiin isompiin liikkeisiin, huomataan, että pankkienhan on tämän jälkeen ihan oikeasti pakko alkaa ottaa joka käteisnostosta aika iso palvelumaksu. Pitäisikö sittenkin palvelun hinnalla olla jokin merkitys?

S-ryhmän näkökulma on ollut tietenkin se, että se saa haluamansa raha-automaatit liikkeidensä myyntiä parantamaan. S-pankki ei ole Automatian omistajana, joten siitäkään ojasta ei S-ryhmän omaa lehmää tässä löydy. Ilman muuta S-ryhmäkin tietää, että pankkien on tämän jälkeen muutettava pankkiautomaattinostot maksullisiksi, mutta samallahan Otto-automaattienkin hinnat nousisivat, joten S-ryhmän kilpailutilanne ei heikkenisi.

S-ryhmää ei sinänsä haittaisi, jos automaattien ja käteisen rahan suosio vähenisi aika nopeasti automaattinostojen maksujen myötä. Nosto-automaattien taloudelliset riskit (kuten myös pikavoitot) olisivat norjalaisen Nokas-yhtiön vastuulla, ja suuri osa viimeisistä jäljelle jäävistä automaateista olisi S-ryhmän tiloissa.

Raha-automaatit ovat siis loppujen lopuksi hiipuva bisnes. Käteisen käyttö vähenee muutenkin, ja väheneminen nopeutuu, jos rahan nostaminen muuttuu yhtäkkiä kalliiksi. Kilpailulle avaaminen ei ole taikasana, jolla hintoja saadaan laskettua, jos todellista hintakilpailua ei annetuilla säännöillä synny. (Tämänsuuntainen ajatuskulku on tullut mieleen myös nykyisen hallituksen avatessa kilpailua rautateille hyvin keinotekoisen ja huteran hallintohimmelin varaan rakentamalla.)

Nykyinen Automatian ”monopoli” on osoittautunut varsin tehokkaaksi. Se pysyttäytynyt Visan ja Mastercardin lähes monopolimaisen järjestelmän ulkopuolella ja näin pystynyt pitämään hinnoittelunsa todellisten kulujen mukaisina, eikä vähäinen syy tehokkuuteen varmaan ole sekään, että automaattiverkosto on vain yksikertainen, eikä muutenkaan liioitellun tiheä. Automatian hinnoilla ei mielivaltaisen tiheitä tai päällekkäisiä rahahuoltoverkostoja pystyttäisi ylläpitämään. Eikä toisaalta vapaassa kilpailussa voi toimia mielivaltaisen korkeilla hinnoilla.

Ei siis olekaan ristiriitaista, että pankkiautomaatteja on Suomessa pohjoismaihin verrattuna vähän, ja käteisen käyttö kuitenkin muihin pohjoismaihin verrattuna yleistä. Ja olen sitä mieltä, että Fivan on ehkä ollut tässä vaiheessa hyväkin ottaa tuo raha-automaattilinjauksensa uuteen käsittelyyn, kun se ei sitä jostain syystä aiemmin ole huomannut tehdä.

Herättääkö mielipiteitä?