Arkista salkun viilausta osto– ja myyntitapahtumien parissa

Siis yksi kumpaakin otsikossa mainittua lajia: ostin siis Pyn Elite rahastoa, kuten viime kerralla jo mainitsinkin toimeksiannon osalta, ja myin Nokiaa pienen palan omistuksestani.

PYN


Pyn Eliten ostaminen sujui suunnitelman mukaan. Hinta oli lunastuspäivänä, siis kuun vaihtuessa 30.11. noin suurin piirtein 282,227 euroa rahasto-osuudelta, eli sain sijoittamallani rahamäärällä ihan mukavasti rahasto-osuuksia, joille nyt annettakoon rauha kasvaa seuraavien vuosien aikana kuin pullataikina.

Pyn Eliten osuus salkustani on edelleen reilusti alle 10 prosenttia, ja en aio lisätä sitä enempää. Riskin hajauttaminen on näissä periferiaan sijoittavissa rahastoissa tärkeää.

Nokia


Nokiaa myin pienen määrän, itse asiassa vähän vähemmän kuin viime kuussa ostin. Myyntimäärään vaikutti se, että tämä myyty erä oli viimeinen vuonna 2010, nykyhintoihin verrattuna kalliilla ostettu osake-erä. Tapanani on myydä vain yhtä hankintaerää kerrallaan, sillä muuten vaikeuttaisin tarpeettomasti veroilmoituksen täyttöurakkaani, kun pitäisi osake osakkeelta päätellä, millä hinnalla hankittuja osakkeitta kussakin myyntierässä on ollut. Lisäksi tämän yli kahdeksalla eurolla per osake hankitun erän myyminen toi pienen myyntitappion tälle vuodelle, mikä kompensoi Technopoliksen myymisestä saatua myyntivoittoa tulevassa verotuksessa.

Nokiaa myydessäni tein niin, että viime viikolla laitoin joka päivä myyntitoimeksiannon hinnalla 4,91 euroa osakkeelta, jotta saisin hiukan ”voittoa” viimeisimpään ostoon verrattuna, ja silloinhan ostohintana oli 4,888 €/kpl. Hinnat pysyivät toimeksiantorajani alapuolella, paitsi että tietenkin alkuviikosta, kun tein myyntitarjouksiani vasta työpäivän jälkeen, osakekurssi oli aamupäivällä yli tarkoittamani myyntihinnan, mutta iltapäivisin hinta oli laskenut jonnekin 4,85 euroon. Torstaiksi ja perjantaiksi laitoin Nordnettiin kahden päivän toimeksiannon, mutta osakkeen hinta pysytteli koko loppuviikon matalana.

Sitten maanantaina jatkoin samaa meininkiä, viikonloppuna näpyttelin saman tutun tarjouksen alkamaan heti aamusta. Osakehinnat pomppasivatkin, luultavasti Donald Trumpin epämääräisen kauppasopimustwiitin ansiosta ihan kivasti yli rajahintani. Onneksi hinta oli jo aamun avauksessa 4,947 euroa, joten alhaisempi myyntitarjoukseni meni suoraan avaushinnalla, eli 4,947, mikä oli yli kolme ja puoli senttiä yli oman tarjoukseni. Hinta kävi kyllä joitakin senttejä korkeammallakin sen päivän aikana, mutta illan päätöskurssi oli jo karvan verran alempi kuin avauskurssi.

Mietin, että kun sitä pörssipäivää katsoo, niin ihan siedettävän hinnan niistä osakkeistani sain, ja ainoastaan istumalla pitkin päivää valmiina myyntiin olisin voinut teoreettisesti saada paremman hinnan, ja sekin olisi ollut etukäteen niin kovin epävarmaa. Illalla työpäivän jälkeen tehdyllä toimeksiannolla hinta olisi ollut jo samaa luokkaa aamun avaushinnan  kanssa.

Ja sitten kun osakekurssit laskivat parina seuraavana päivänä, tämä osakekauppa näyttikin osuneen harvinaisenkin hyvään kohtaan, jos katsotaan asioita muutamien päivien tai viikkojen aikajänteellä. Mitä minä tietenkin yritän välttää, ja ajatella pitkiä ajanjaksoja. Ja pitkien ajanjakojen näkökulmasta näillä kymmenien eurojen suuruisilla omassa päässä lasketuilla ns. voitoilla ei juurikaan ole väliä jo sadoissatuhansissa euroissa huitelevan sijoitussalkun historiaan.

Seuraavilla osakekaupoilla ei sitten olekaan kiire. Tarkoitukseni on tämän jälkeen ostaa paria suomalaista rehellisen tylsää osinkofirmaa Technopoliksen jättämän aukon paikkaamiseksi. Nyt tuntuu melko luottavaiselta sen suhteen, että vielä ennen osinkokautta voi hyviä ostohintoja tulla vastaan. Katsotaan.

Ja niin, hyvää itsenäisyyspäivää niille, jota lukevat tämän tekstin tuoreeltaan!

Kommentit

Tässä vähän mainoksia ja muuta mielenkiintoista:

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jordan Ellenberg: Miten välttää virheet, matemaattisen ajattelun voima

"Lyhyt" selostus hahmottelemistani seuraavien vuosien sijoitus- säästö- ja rahankäyttöperiaatteista

Mitenkäs paljon siihen Suomen rikkaimpaan prosenttiin pääsemiseksi oikein tarviittiinkaan?