Vuoden loppu sijoitussalkkuni kannalta: Vielä yksi ostopäätös, ja sen toteutus

Kuten olen jo maininnutkin, suunnitelmani oli lisätä salkkuuni kotimaisia osinko-osakkeita vuoden lopussa tai pian sen jälkeen kaikesta syklisyyden riskistäkin huolimatta. Perustelu ei välttämättä ole kaikilta osin maailman rationaalisin, sillä rationaalisiin markkinoihin uskova ekonomisti pystyisi selittämään täysin yhdentekeväksi koko osingon maksamisen.

Joka tapauksessa minä olen tottunut tiettyyn osinkomäärään, ja jos mietitään osakkeilla saavutetun taloudellisen riippumattomuuden astetta, on vain niin kovin kätevää ajatella, että osakesalkun tuottoa katsottaessa osingot ovat se tulonlaji, joka tavallaan vastaa palkkaa, ja sen voi tarvittaessa käyttää elämiseen. Toisaalta osakkeiden ja rahastojen arvonnousu on sitä pääoman kasvamista, johon ei pitäisi jokapäiväisen leivän ostamisen yhteydessä olla tarpeen kajota, ettei pääoma nettona kutistu laskukausien vaikutuksesta.

No, joka tapauksessa ostin kahta keskenään osittain kilpailevaa firmaa jotenkuten siedettävällä hetkellä joulukuun lopulla siten, että kumpaakin osaketta on nyt noin 3 prosenttia salkkuni arvosta.


Cramo


Hankin nimittäin torstaina 20.12. eli päivää ennen koulun joulujuhlaa ja matkaa toiselle laidalle Suomea Cramoa hintaan 15,59 euroa kappale. Hinta oli sinä päivänä laskenut kiitettävästi, mutta tokihan se laski seuraavanakin päivän ja joulun jälkeen 27.12. vielä parempiin ostolukemiin. Ettei ihan täysin surkealta tuo ajoitus näyttäisi, niin nousihan se hinta takaisin viidentoista euron tuntumaan, eli 28.12. päätöskurssi oli 14,92 euroa.


Ramirent


Samana päivänä 20.12. ostin Ramirentia suurin piirtein saman määrän kokonaishinnaltaan, mikä tarkoitti kappalemääräisesti tasan kolminkertaisesti osakkeita. Hinta oli 5,36 €/kpl. Hirmuiset kurssiheilahtelut veivät Ramirentinkin seuraavina pörssipäivinä huippuhalpoihin hintoihin, mutta päätöskurssi oli 28.12. 5,45 euroa, joten olen nyt tätä kirjoitettaessa laskennallisesti jopa hieman voitolla Ramirentin suhteen.


Miksi ostin ja miten onnistui?


Ostaessani tiedostin, että näitä firmoja pidetään syklisinä ja juuri hankinnalle epäedullisessa syklin vaiheessa olevina. Toisaalta molemmat firmat ovat tämän viisauden syövyttyä kaikkien pörssigurujen tajuntaan nyt P/E -luvultaan niin matalalle arvioituja, että jos ne pystyvät koko syklin ajan edes pääosin voitollisina, mihin päätin uskoa, niin tämä voisi olla aika hyvä hajautusliike tulevia vuosia ajatellen. Saa nähdä, mihin nämä firmat asettuvat.

Ajoituksen suhteen päättelin, että vuoden viimeisinä pörssipäivinä voisi olla jotain joululomalaisten veromyyntejä, jotka ravistelisivat hintoja alaspäin. Toisaalta tajusin, että joulun jälkeen on vain kaksi pörssipäivää, kun nykyään Suomen pörssi ei ole vuoden viimeisenä päivänä edes puolta päivää auki. Torstaina 20.12. olin sellaisessa viimeisille lomaa edeltäville työpäiville tyypillisessä stressitilassa, että halusin saada asiat valmiiksi, ja pörssissä oli aivan ostajan toiveiden mukainen laskupäivä, päätin tehdä kaupat heti, sillä perjantain mahdollinen rekyylireaktio olisi voinut viedä välipäivienkin hintatason taas korkeammalle.

No, käytännössä hinnat laskivat seuraavina päivinä niin selvästi, että olisin päässyt parempiin ostohintoihin perjantaina junamatkalla Nordnetin sovelluksen avulla oikeastaan millaisilla toimeksiannoilla tahansa, puhumattakaan torstaista 27.12.

Toisaalta sopiva hinta 20.12. oli varma tapaus, ja myöhemmistä päivistä en voinut tietää. Aina jos kuka tahansa tekee pörssikauppaa kaiken muun työn ohessa, niin ajoitukset voi jo lähtökohtaisesti unohtaa. Ja jos jollain lähes päätoimisella piensijoittajalla on aikaa ajoittaa, niin sen hyödyllisyys ja haitallisuus on aika lailla sattuman kauppaa, sillä etukäteen kurssiliikkeitä ei vain pysty ennustamaan.

Vältin Cramon tapauksessa alkuviikon kalliit hinnat (esim. 16.70 € maanantaina) mutta myös alennusmyynnin (27.12. 14,66 €) ja tein ostoni siitä puolivälistä. Ramirentia olisi ollut tarjolla sekä kalliimmalla että halvemmalla vuoden viimeisinä pörssipäivinä. Pääasia on se, miten firmojen arvo kehittyy seuraavina vuosina. Lyhyen aikavälin kurssiliikkeiden hyödyntäminen tässä sahaavassakin markkinatilanteessa on luonteeltaan niin uhkapelinomaista toimintaa, ettei siitä saatuja tuottoja kannata haikailla.

Seuraava postaus lienee aiheeltaan yleiskatsaus vuoden 2018 kurssiliikkeisiin oman salkkuni kannalta.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

S-junasta on jäljellä muistot, pääoma plus vuosittainen tuntipalkka, vaan kuukausittainen osinkojuna sen kun puksuttaa

Vuoden 2024 puolivälin tilannetarkastus

Osinkoja tiedossa taas neljätä firmalta plus yksi hankinta