Tammikuuilmiö, vai kevätlukukausi-ilmiö? Vai toteutuuko mikään ilmiö?

Jotkut puhuvat tammikuuilmiöstä, eli tammikuussa osakkeet tuppaavat nousemaan pikemmin kuin laskemaan. Ehkä siinä on hiukan perää noin keskimäärin.

Tuli mieleen, että vahvempana minun muistissani on silti eräänlainen kevätlukukausi-ilmiö, eli kevään osinkojen jaon aikana pörssi tai ainakin oma salkkuni on noussut vuodenvaihteen lukemista säännönmukaisesti niin paljon, ettei salkun arvo putoa edes osinkodipissä siihen, mitä se oli vuoden alussa. Mutta sitten loppuvuodesta, alkaen viimeistään juhannuksen jälkeen, salkun arvo lähtee enemmän tai vähemmän laskettelemaan omalle tasolleen.

No, piti tarkistaa, miten pitkä oma muistini on. Ovatko alkuvuodet olleet yleensä nousujohteisempia kuin loppuvuodet? Tammikuuilmön historia on vuosikymmenien mittainen, mutta kevätlukukausi-ilmiöstä osinkokevään molemmin puolin ei ehkä voi puhua samalla historian tuomalla painolla.

Tulos: muistini on arvatenkin kaksi vuotta pitkä, mutta toisaalta jo kaksikin peräkkäistä hyvää kevättä aiheuttaa kyllä muistijäljen. Nimittäin vuosina 2017 ja 2018 (eli ns. Trump-vuosina) alkuvuosi oli erittäin hyvä, erityisesti minun salkussani, mutta myös vertailuindeksissä. Loppuvuosi meni sitten molempina vuosina heikommin. Vain jälkimmäisenä vuonna voitin OMXH-indeksin edes hippusen verran, joten salkulle hyvä alkuvuosi ei aina kanna koko vuotta. Vuonna 2016 alkuvuosi oli kuitenkin varsin huono, ja loppuvuonna sain hieman paikkailtua sitä, ja vuosi 2015 oli hyvää nousua yli indeksin ihan sinne vuoden loppuun asti, joten aiemmat vuodet eivät ihan tue hypoteesia hyvästä alkuvuodesta. 

Toisaalta vuosi 2015 on kuin onkin alkuvuoden ajan varsinkin jonnekin huhtikuulle asti erittäin hyvää kehitystä, ja vaikka oma salkkuni porskuttaa komeasti vuoden loppuun asti, niin loppuvuosi on selvästi karikkoisempi vertailuindeksin kannalta. Ehkä tuo vuosi osoittaa lievää puoltoa hyvien alkuvuosien viimeaikaisen yleisyyden puolesta.

Tässä yllä vuoden 2015, jonka kehitys oli hyvää omassa salkussani, ja varsinkin alkuvuonna ihan kivaa myös OMXH-vertailuindeksissä. Huomatkaa, että realistisesti nimetty "jättisalkku" on minun oma salkkuni, punainen OMXH:n käyrä on vertailuindeksi. Kiitos Kauppalehden virtuaalisalkkupalvelulle käyristä!.



Vuoden 2016 heikko kehitys (ja vertailuindekisn ihan OK kehitys), jolloin alkuvuosi oli erityisen hankala, eikä loppuvuoden elpyminen edennyt minun salkussani edes OMXH-indeksin draivilla...





Vuonna 2017 salkussani alkuvuosi rullasi aivan mahtavasti, mutta loppuvuosi meni vähän heikosti OMXH-indeksiltä ja täysin surkeasti omalta salkultani. Eiköhän tässä ainakin näy se alkuvuosi-ilmiö hienosti.

Vuoden 2018 tuoreessa muistissa oleva käyrä. Hyvää kehitystä tässäkin, jos vain alkuvusi lasketaan!

Tänä vuonna, eli 2019 tammikuun alussa salkkuni on noussut hyvin mukavasti, eli monta prosenttia ensimmäisen puolitoistaviikkoisen aikana. Ja kun kerran talousviisaat sanovat, että tämä vuosi on taloustaantuman vuosi, niin voidaan todeta, että tämä vuosi saattaa olla kolmas peräkkäinen, jolloin alkuvuosi menee hyvin, ja loppuvuosi huonosti. Mutta kestääkö alkuvuoden nousu tällä kertaa koko kevätlukukautta? Siinäpä kysymys. 

Keskustelupalstoijen viisastelijat toistelevat jo vanhaa hokemaa "Sell in May and go away." Vaan minäpä en osakesalkustani pienen vastatuulen takia luovu. Ja toisaalta, eihän tässä vaiheessa ole mitään takeita siitäkään, että edes toukokuussa osakkeiden arvosta olisi mitään jäljellä.

Kommentit

Tässä vähän mainoksia ja muuta mielenkiintoista:

Tämän blogin suosituimmat tekstit

"Lyhyt" selostus hahmottelemistani seuraavien vuosien sijoitus- säästö- ja rahankäyttöperiaatteista

Mitenkäs paljon siihen Suomen rikkaimpaan prosenttiin pääsemiseksi oikein tarviittiinkaan?

Norwegian aiheutti ketjureaktion myös muille Nor-alkuisille pankeille S-alkuista unohtamatta