Vuosi 2020 – lopulta sijoitussalkun kannalta ihan OK

Vuosi on ollut monella tapaa erikoinen, mutta tehdäänpä kaikesta huolimatta aivan perinteinen sijoitusblogin vuosikatsaus bloginpitäjän sijoitusvuoteen 2020.


Aloitetaan luomalla katse sijoitussalkkuni sisältöön:




Osuudet

Adapteo

2,23 %

eQ

12,64 %

Nokia

12,63 %

Nordea

2,17 %

Orion

2,65 %

Sampo

8,15 %

Stora Enso

7,38 %

Teleste

10,80 %

UPM- Kymmene

7,19 %

Yleiselektroniikka

20,61 %

AT&T

1,10 %

Pfizer

1,05 %



Pyn Elite

8,42 %



Sanoma

1,44 %

Scanfil

1,54 %

Yhteensä

100,00 %


Viime vuodesta tässä pistää silmään muutama asia.


Ensiksikin Yleiselektroniikka on noussut selvästi arvokkaimmaksi osaksi salkkuani. Sen hinta on vuoden aikana lähes triplaantunut, joten osuuden kasvu ei ihmetytä. (Toki myin alle prosentin verran YE-osakkeistani kurssihuipun aikana, mutta se ei isossa kuvassa paljoa tunnu.)


Sampo on puolestaan pudonnut Eq:n kelkasta ja on nyt samassa sarjassa metsäyhtiöiden Storan ja UPM:N kanssa. Vertailua on hyvä tehdä, kun näitä en ole ostanut enkä myynyt.


Nokian osuus on suhteellisesti kutistunut Eq:n kokoluokkaan ja Teleste senkin alle.


Viime vuonna vielä salkussa olleet SSH ja Berkshire Hathaway B lähtivät salkusta kevään tunnelmissa, ja AT&T lähti väliaikaisesti pois samassa yhteydessä, mutta teki paluun salkkuuni samalla osakemäärällä vielä loppuvuodesta. Cramo oli pakko myydä jo helmikuussa, kun se ostettiin pörssistä.


Scanfil ja Sanoma tulivat uusina osakkeina helmikuun alussa uudelle osakesäästötilille, ja sen takia ovat nyt ainakin tällä kertaa listassa erillään muusta aakkojärjesteystä salkusta.


Myyntejä tuli vuoden aikana jonkin verran enemmän kuin ostoja, mutta se vika korjaantuu vielä tämän vuoden alkupuolen aikana.



Salkku vs. indeksi



Perinteisesti tässä vaiheessa on hyvä aika verrata omaa sijoitusmenestystä yleisindeksiin.


Yleensä olen käyttänyt vertailuindeksinä kotoisen Helsingin pörssin OMXHGI -indeksiä, johon tunnetusti lasketaan firmojen osingot mukaan. Se sopii nykyisen arvo-osuustilinhoitajan Nordnetin systeemeihin, sillä Nordnetin sovellus ja nettisivu laskee myös sijoitussalkun kehityskäyrät sen periaatteen mukaan, että osingot vaikuttavat. Tämähän tietenkin kuvaa todellisuuttakin paljon paremmin kuin indeksi ilman osinkojen vaikutusta voisi kuvata. OMXHPI olisi sitten niitä varten, jotka eivät halua ottaa osinkoja lukuun.


Takavuosina Nordnet ei Suomen pörssistä tarjonnut sovelluksessaan muuta kuin osingottoman OMXHPI-indeksin kuvavertailuihin, mihin asiakaan varmaan oli hauskempi verrata oman salkkunsa osingot sisältävää kurssikäyrää. Nykyään siis kuitenkin tasapuolinen vertailu on Nordnetin sovelluksessakin mahdollista.


Tarkistin OMXHGI:n historialliset lukemat vuoden 2019 päätöskurssin ja 2020 päätöskurssin osalta, ja laskuni mukaan nousua olisi 15,1 prosenttia. En tiedä, mistä luvuista Nordnetin sovellus laskee sille tänään 1.1.2021 yhden vuoden kehitykseksi 14,88 prosenttia, mutta se on niin lähellä, että jotain käytännössä aivan samanlaista metodia Nordnet selvästikin käyttää.


Koko Nordnetissä olevan sijoitussalkkuni kehitys vuonna 2020.


Kuvasta siis näkyy, että Nordnetin koko salkkuni on kehittynyt viime vuonna hieman paremmin kuin vertailuindeksi. Jos otetaan huomioon Nordnetin ulkopuolella oleva PYN Elite -rahastoon tehty sijoitukseni, joka on vuonna 2020 kohonnut reilut 30 prosenttia, kokonaissijoitusmenestykseni kasvaa tästä laskuni mukaan jopa noin prosenttiyksiköllä, eli olen tänä vuonna yksinkertaisesti menestynyt indeksiä paremmin. Ei valtavasti, mutta selvästi.


Tosin tuossa on nähtävissä, että alkuvuosi meni hyvin indeksiin verrattuna, sitten huonosti, ja lähinnä Yleiselektroniikan loppunousun takia salkun loppuvuosi vielä palautui OMXH-indeksikäyrän tienoolle.



Salkun ja osinkojen kehitys


Jos nyt sitten katsotaan, miten tämä edellä puhuttu vaikutti salkkuni kokoon, nähdään että loppuvuoden yleinen kurssinousu kyllä kasvatti salkkuni markkina-arvoa ihan mukavasti. Se, että myynnit olivat minulla vuonna 2020 jonkin verran suuremmat kuin ostot, ei tätä isoa kuvaa muuta. Ostot ja myynnit olivat kuitenkin suhteellisen pieniä. Poikkeusvuosi ei siis vuoden jälkeen näytä kovinkaan poikkeukselliselta.


Salkkuni kehitys ihan euromääräisesti. Siis lisätyt pääomat ja kasvuprosentit mukana ilman mitään indeksiontia. Häveliäisyyssyistä euromäärä puuttuu pystyakselilta.



Osinkokuvaajan vuosi 2020 sen sijaan näyttää aivan erilaiselta. Osinkojen määrä putosi reiluun puolikkaaseen vuodesta 2019. (Ja jos laskisin vuoden 2019 osinkosummaan mukaan vuoden 2019 Sammon jakamat Nordean osakkeet, vuosi 2020 olisi ollut alle puolet vuodesta 2019.) 

 

Vuoden alussa ennakoin kyllä jonkinlaista laskua eri syistä, mutta mitään tällaista pudotusta ei ollut kiikarissa.


Vuosittaisen osinkosumman kehitys vuosina 2002 - 2020.



On jo aiemmista talousnotkahduksista havaittua tietoa, että osingot putoavat herkemmin kuin osakkeiden arvot. Tässä kohtaa kuitenkin osakkeiden kehitys oli plusmerkkistä ja samalla osingot kutistuivat puoleen, joten erikoisesta vuodesta voi puhua.


Tiedän, että muilla kurssikehitys on voinut olla hyvinkin erilaista ja osinkokehitys samoin. Siis sijoitusblogisteillakin on ollut suuntaan ja toiseen hyvinkin ennätyksellisiä tilanteita vuonna 2020, joten en mitenkään yritä yleistää, että sijoitusvuosi yleisesti olisi ollut samanlainen kuin minulla tai eniten seuraamallani indeksillä.


Minulla osinkojen sulamiseen vaikutti ehkä eniten se, että Nokia lopetti osinkojen maksun, kun vielä 2019 se maksoi alkuvuonna osinkoja. Nordea lykkäsi pankkisääntelyn takia osingonmaksuaan hamaan tulevaisuuteen, ja Yleiselektroniikka lopulta päätti luopua vuodelle 2020 suunnittelemistaan osingoista, perusteluna ensin koronatilanteen aiheuttama lykkäys ja sitten puolen vuoden harkinnan jälkeen yritysostojen mahdollistaminen. Sampo myös vähensi merkittävästi osinkoaan. Cramo ja Ramirent jäivät pois salkustani niiden poistuessa pörssistä, joten niidenkään osinkoja ei vuonna 2020 ollut.


Onneksi kuitenkin osingot ovat se joka joustaa enemmän. Niissä on se hyvä puoli, että ne ovat aina plusmerkkisiä, kun osakkeen arvo voi muuttua myös miinusmerkkiseen suuntaan. Siis jos osingot puolittuvat, ne ovat kuitenkin edelleen tuloa, mutta jos vaikkapa osakkeiden hinnan puolittumisen myötä koko omaisuuden arvo puolittuisi, olisi se ihan todella menetettyä omaisuutta.


Tulevaisuus?


Mitä sitten tulevaisuus tarjoaa? Tänä vuonna arvatenkin osinkojen määrä salkussani kasvaa koronavuoteen verrattuna jonkin verran, mikä sekään ei ole varmaa, mutta entisiin lukemiin pääsemiseksi pitänee odottaa ainakin parisen vuotta lisää.


Maailma näyttää taas hieman erilaiselta. USA:n presidentti vaihtuu, ja voi vain toivoa, että tulevaisuus on siellä päin entistä vakaampi. Ympäristöä ja kansanterveyttä voisi paremminkin hoitaa kuin heikäläinen nykyinen hallinto on tehnyt, ja valtaa ei välttämättä tarvitsisi yrittää kaapata, jos demokraattisten vaalien tulos ei miellytä. Tässä vaiheessa ei voi luottaa siihen, että uusi vuosi olisi joka tavalla parempi kuin mennyt, mutta toivotaan parasta. Aineksia toipumiseen on olemassa. 

 

Jatkan sijoitusharjoituksia. Hyvää uutta vuotta sinulle.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tämä A:lla alkava firma ostetaan ilmeisesti ulos pörssistä

Osakesalkun arvo pomppasi – miksi en stressaa ainakaan tästä?

Helmikuun katsaus: kuukausiosto kävi toteen