Älä ryhdy renkisi orjaksi, vältä omistajuuden aiheuttamat harhaiset kuluttajavalinnat
Kauppalehden
nettisivun viikon vieras, entinen aineenopettaja ja sijoitusguru
Erkki Sinkko kehui KL:n sivulla julkaistussa haastatteluvideossa muun
asian ohella, kuinka hän pyrkii olemaan aina kuluttajana ja
asiakkaana uskollinen niille muutamalle kymmenelle firmalle, joita
hänen osakesalkustaan löytyy. Ja pyrkii perheenjäsenilläänkin
pitämään samaa periaatetta voimassa, niin että kovasti moittii
heitä, jos ostavat kilpailevien firmojen tuotteita. Miltä tämä
Sinkon periaate kuulostaa minun, eli ihan tavallisen osakesäästäjän korvissa?
On totta, että
tällainen ”omien” firmojen fanittaminen on mahdollisesti ihan
kivaa harrastusnäkökulmasta, mutta se jäi ihmetyttämään, että
miten kukaan voi perustella tällaista ostokäyttäytymistä millään
puoliksikaan järkevillä argumenteilla. Ja yleensä talousneuvojen on
ajateltu perustuvan pääosin järkeen.
Ilmeisin perustelu
olisi, että ”oma” firma hyötyy tästä, ja siitä valuu sitten
aikanaan hitaasti mutta varmasti arvonnousua omillekin osakkeille.
Tähän kaivataan ilmiselvästi esimerkkilaskelmaa. Eli lasketaanpa
vaikka Orionin saama hyöty siitä, että Orionia itselleen hyvin
merkittävällä summalla omistava pienosakas päättää suosia
apteekissa Orionin tuotteita, vaikka tuote ei olisikaan aina
edullisin.
Kuvitellaan, että
piensijoittaja X omistaa Orionia jopa 70 000 eurolla, mikä on yksi
sadastuhannesosa Orionin koko arvosta, joka on seitsemän miljardia.
Piensijoittaja X ostaa silloin kuin mahdollista Orionin tuotteita, ja
vuodessa tulee ostaneeksi niitä sadalla eurolla enemmän, kuin siinä
tapauksessa olisi ostanut, että olisi valinnut vain edullisimman ja
muuten parhaalta vaikuttavan tuotteen. Kuvitellaan, että nämä
ostokset lisäsivät Orionin voittoa 20 euroa, kun otetaan huomioon
kaikki vaikutukset. Ei ole väliä, miten realistinen on tuo tarkka
rahamäärä, sillä jossain tällaisissa summissa kuitenkin
liikutaan.
Eli piensijoittaja
X:n omistusosuudelle tuon suosimisen aiheuttama voiton lisäys toi 20
€ : 100 000 = 0,02 senttiä. Pari hassua sentin sadasosaa. Ja
kokonaisen sentinkin hyöty olisi vaatinut jo miljoonien omistusta!
Jos hän olisi valinnut lääkkeensä enemmänkin hinnan perusteella,
Orion ei olisi sitä mitenkään huomannut, mutta laskettavissa oleva
rahallinen hyöty olisi ollut hänelle useita euroja, ehkä jopa
satatuhatkertainen, jos hintaero olisi ollut sopiva.
Vastaavanlaisia
laskelmia voi tehdä monestakin firmasta, mutta tulos on aina
samansuuntainen. Piensijoittajan ”oman” firman tuotteiden
suosimisella on melkein samanlainen vaikutus firman osakkeille, kuin
lasin pohjalle jääneen kivennäisveden ylijäämän kaatamisella
mereen on Atlantin korkeuteen. Eli infinitesimaalisen vähän nostava. Toisaalta
tuotteiden kriittisellä vertailulla voi olla isojakin vaikutuksia
talouteen.
Ja jos osakesalkussa
kuitenkin on kymmenen tai kymmeniä eri firmoja, niin niiden
suosiminen vinouttaisi aika pahasti sitä, mihin kuluttaja kiinnittää
ostospäätöksissään huomiotaan. Vaikka on ehkä ihan tottakin,
että hän on valinnut osakesalkkuunsa vain lajissaan hyviä tai
erinomaisia firmoja, niin osakkeen valinta on siltikin aivan eri
asia, kuin tavaroiden ja palvelujen valinta ihmisen omassa
henkilökotaisessa taloudessa.
Myös se, että
osakkeen omistaja kehittää itselleen eettisen velvoitteen suosia
omia firmojansa on melko huolestuttava ajatus. Meillä on
kaikenlaisia eettisiä velvoitteita tai preferenssejä, joissa on
monessa paljon enemmän järkeä. Voimme suosia lähialueen
yrittäjiä, ympäristön kannalta parempia tuotteita, kotimaan
työllisyyttä ja niin edelleen. Tällaisia perusteluja voivat
muutkin kansalaiset kuunnella, ja yhden ihmisen ostosvalinnat voivat toimia
arvokkaina esimerkkeinä muillekin. Jos toisaalta lähes kaikki
suomalaiset alkaisivat fanittaa uskollisesti jotain lähes
satunnaisesti valitsemiaan pörssifirmoja, niin se voisi jopa olla
pois tehokkaammilta ja hyödyllisemmiltä kuluttajavalinnoilta.
Eli oma ohjeeni on,
että yritä aina kaikenlaisia ostopäätöksiä tehdessäsi
varmistua siitä, ettet ole suosimassa mitään firmaa sillä
perusteella, että satut omistamaan sitä. Suosimisesta ei olisi
sinulle mitään taloudellista hyötyä, mutta voi olla, että ostat
huonomman tai kalliimman tuotteen, kuin olisit voinut. Pahimmassa
tapauksessa suljet silmäsi kaikilta muilta tuotteilta, ja kuvasi eri
firmojen tuotteista hämärtyy. Tällöin myös kuvasi yhtiöistä ja
niiden kilpailuasemasta saattaa hämärtyä, ja panostat huonojen ja
kalliiden tuotteiden lisäksi vielä huonoihin osakesijoituksiin,
mikä voi tulla vielä kalliimmaksi.
Kunnianarvoisa Erkki Sinkko on sinänsä aivan mainio osakesäästämisen lähettiläs, mutta kaikkea ei häneltäkään kannata kopioida. Osakeomistus on
sinun renkisi. Älä siis ainakaan ehdoin tahdoin ryhdy renkisi orjaksi.
Minä taas suosin sellaisten firmojen ostamista osakesalkkuun, jonka tuotteita käytän muutenkin arkielämässä. Filosofia on se, että näiden yritysten täytyy olla kilpailukykyisiä, koska haluan ostaa vapaaehtoisesti heidän tuottamia tavaroita tai palveluita.
VastaaPoistaJos vaihdan käyttämäni tuotteen kilpailijan tarjoamaan, mietin tekevätkö muutkin ihmiset niin. Silloin voi olla syytä pistää myös osakkeet myyntiin. Eli lähestyn tätä samaa asiaa tavallaan vastakkaisesta näkökulmasta kuin Sinkko. Valitsen sijoituskohteita oman kuluttajakäyttäytymisen perusteella.
hyvä pointti. Se että vaikutus on tuohon suntaan on tietenkin järkevää. Ja varmaan se toimii Erkki Sinkollakin myös noin päin.
VastaaPoistaMutta kun omistaa tuttujen firmojen osakkeita, kannattaa tarkkailla omaa suhtautumistaan. Sitä,voiko vaikutus vahingossa lipsahtaa siihen suuntaan, että firman omistaminen alkaa ohjata kuluttajakäyttäyttäytymistä. Ja sitä, onko firman toiminnan tarkastelu yleistettävissä riittävän hyvin isompaan mittakaavaan.
Ja toinen tarkkailtava asia: onko ostoharkinnassa oleva yhtiö kaikille tuttu jopa niin pitkälle, että sen osakkeen arvostustaso on kohonnut muita korkeammaksi, koska sen tuotteiden käyttäjät ovat osakkeellekin potentiaalisia ostajia. Esim. Coca Colan suhteen tätä asiaa voisi miettiä, ja tulla varmaankin kumpaan tulokseen tahansa.
Warren Buffet on tullut aikanaan siihen tulokseen, että Coca Colaa kannattaa omistaa, ja ollut tyytyväinen ratkaisuunsa. Oleellista on, että hänen näkemyksensä on perustunut yhtiön kokonaistilanteeseen, eli mitään mittakaavavirheitä ei tällä itsekin Coca Colaa lipittävällä herralla ole tässä varmaankaan päässyt syntymään.
Toisaalta, opponoidakseni itseäni olkoon tassä vielä pari näkökulmaa siitä, että Sinkon markkinoimassa tyylissä on kuitenkin jotain hyvääkin.
VastaaPoista1) Vaikka kuluttajatottumusten kahlitseminen omiin firmoihin on taloudellisesti ajateltuna väärin, niin ainakin tämä uskollisuus ohjaa osakesäästämisessä pitkäaikaiseen omistajuuteen eikä mihinkään päiväpeleihin. Mikä kuitenkin yleensä keskimäärin parantaa sijoitusmenestystä.
2) Ja se Sinkon ajattelutapa hyvin todennäköisesti ohjaa osaltaan valitsemaan pitkäaikaiseen osakesalkkuun firmoja, jotka ovat asiakkaan kannalta hyviä ja toimivia, mikä korreloi hyvän firman valinnassa paljon paremmin kuin esimerkiksi sokkona heitetty tikkataulutulos tai arvonta.
Eli joillekin Sinkon ohjeista voi olla hyötyä, varsinkin niille joiden kaikki rahat menisivät muussa tapauksesa lähinnä lottoon ja pyramidihuijauksiin.
Useimmat kuitenkin pystyvät omaksumaan jotain vieläkin parempia sijoitusperiaatteita ja nyrkkisääntöjä, kuin tämä Sinkon kehuma asiakasuskollisuuden periaate. Luulisin.
Tätä mä olenkin hiljaa mielessäni paljon kummastellut, mitä järkeä olisi ostaa niitä osinkokoneiden kalliita tuotteita itse, kun hintalaatusuhteeltaan parempiakin on usein tarjolla. Voisin hyvin omistaa sellaisten yhtiöiden osakkeita (sijoitan vain rahastojen kautta, joten en tee osakepoimintoja), joiden tuotteet on kalliita ja firmojen tulokset ja osingot hyviä, mutta ostaisin kyllä edelleen tuotteeni suurimmalta osin halvemmista brändeistä.
VastaaPoistaYmmärrän kyllä, jos joku oikeasti on sitä mieltä, että Coca Cola maistuu paljon paremmalta kuin halpiskolat, ja siksi ostaa sitä. (Vaikka itse olen kyllä aivan eri mieltä cokiksen paremmuudesta.)
Ja omista kuluttajakokemuksistani en todellakaan lähtisi tekemään johtopäätöksiä siitä, mitkä yritykset on omistajalle hyviä.
Pisteitä Atlantti ja vesilasinpohja -esimerkistä. Tuota voi varioida monissa yhteyksissä :)
VastaaPoistaJoskus aikanaan omistin McDonaldsia, ja ravintolassa käydessä oli kiva miettiä että ihan tässä omassa ravintolassani syön. En silti tainnut kertaakaan mennä paikan päälle tuosta syystä. Jos Hesburgerilla on kadun toisella puolella hyvä tarjous, niin ei sitä eroa millään osingoilla kiristä umpeen.