Osakesalkun kevennystä: katso tästä mitä osaketta yläkoulunopettaja myi jättivoitolla!

 (Otsikoinnissa kokeilin taas klikkijournalismin piinkovien ammattilaisten käyttämiä periaatteita. Jos tätä tekstiä luetaan paljon, oletan kaikkien suorastaan rakastavat klikkijournalistisia otsikoita ainakin tässä blogissa, ja lisäksi oletan saavani ilmaista mainosta siltä kuuluisalta klikinsäästäjien poppoolta.)

* * * * *

Mutta nyt se sitten tapahtui. Aloin toimia pessimististen tulevaisuudenodotusteni mukaan. Myin omistamiani osakkeita, vaikka tapanani on vain ostaa ja omistaa. Ja tämä piirrehän vahvistui minussa viime vuoden aikana, sillä tuolloiset tulokset eivät olleet rohkaisevia lievillekään salkunsiivousprojekteille.

Salkkuni on noussut nyt alkuvuonna noin viisi ja puoli prosenttia, ja jos maailmanmarkkinoota katsotaan, niin esimerkiksi USA:ssa on ollut yleistä nousuvirettä. Toisaalta USA:n osakkeiden arvostustasot ovat keskimäärin melko korkeita, ja toisaalta nykyinen Yhdysvaltain presidentti on käytöksestään päätellen asettanut oman salkkunsa panokset kurssilaskun puolesta. (Tai nythän hän ei voi omaisuutensa vaikuttaa, kun muut perheenjäsenet ovat sen ohjaksissa, eikä presidentti itse ollenkaan, ilmeisesti…) Olen siis joka tapauksessa kokenut lievää painetta vähentää hieman osakesijoitusteni osuutta salkussani.

Käsitykseni mukaan ihmiset yleensä liioittelevat kykyään arvioida sitä, mistä joku asia johtuu. Nyt moni on tulkinnut, että markkinat ovat hullaantuneet Donald Trumpin tietyistä markkinoita miellyttävistä lupauksista, ja jättäneet epävakautta ja kauppasotia lupailevat osuudet hänen puheissaan huomiotta. Voi kuitenkin olla, että markkinat ovat sellaisessa tilassa, että toisenkin presidentin valitseminen olisi aiheuttanut keskimäärin vastaavan kurssikehityksen. Vaikka hän olisi käyttänyt valtaoikeuksiensa antaman pelivaran useimmiten täysin päinvastoin.

Reaktio olisi ehkä ollut alussa pörssien ”helpotusralli”, kun riehuvaa Trumpia ei päästettykään valtaan, ja sitten pientä sahailua aina Trumpin ja republikaanien kapinoidessa tai demokraattien ajaessa vasemmistolaisempaa politiikkaa. Mutta lopulta markkinat olisivat taas sopeutuneet ajatukseen, että republikaanit ja demokraatit estävät toisiaan tekemästä nopeita muutoksia, mutta mitä siitä, korot ovat kuitenkin yhä äärimmäisen matalat, ja tuottavia osakkeita on markkinoilla! Kukaties näin.

Usein sanotaan, että pörssien korjausliikkeet tulevat aina silloin, kun niitä ei odoteta. Ilmeisesti iso osa sijoittajista ja analyytikoista odottaa tällä hetkellä laskua. Toisaalta markkinat ovat pysyneet nousuvireessä. Voidaanko siis laskukausi estää sillä, että laskukautta vain sitkeästi odotetaan? Ainakin se, että Brexit-paniikissa laskeneet kurssit palautuivat nopeasti ennalleen, selittyi osittain sillä, että monilla oli myös käteistä siltä varalta, että "hyvien" osakkeiden hinnat romahtaisivat edullisiksi. Jos merkittävä lasku on tulossa, niin silloinkin ensimmäinen laskuvaihe saattaa palautua nopeasti. Mutta jos laskuvaihe on todellinen, niin sen jälkeen se varsinainen laskumarkkina vasta alkaa. Huomatkaa jossittelu.

Mitä siis myin?


Omistan nykyään kohtalaisesti eQ-nimistä varainhoitoyhtiötä, entistä pääomasijoitusyhtiötä, ja nyt myin omistamistani eQ-osakkeista reilun kuudesosan. Melkein viisi kuudesosaa jäi salkkuuni. Kokeilin myyntitarjouksen läpimenoa jo aiemmin viikolla, mutta se toteutui perjantaipäivän aikana hintaan 8,5 € osakkeelta. eQ:lla menee hyvin, ja sen P/E -luku ei ole mitenkään hirmuinen, alle 25, mutta voi olla, että se on viritetty jatkuvan kasvun ajatuksella hiukan korkeammalle kuin muuten olisi. Firma on jakanut voittojaan ja vanhoja pääomiaan kolmena viimeisimpänä vuotenaan reilusti yli tuloksen verran omistajille, ja jatkossa sen varmaankin pitää palata siihen, että vain voittoa jaetaan.

Aion pitää eQ:ta edelleen salkussani, firmahan on voitollinen ja kasvava. Tällä kerta vain tulin siihen tulokseen, että sitä voisi olla hyvä hieman vähentää, sillä jossain vaiheessa nousukauden tyyliin hinnoiteltujen osakkeiden hinta väistämättä laskee. Mahdollisesti siis eQ:nkin hinta muiden mukana. Ja päätin siis kestää sen isoihin myyntivoittoihin kohdistuvan verotuksen, joka tässä tapauksessa on tulossa.

Hankintameno-olettama, tuo pitkäaikaisen osakesijoituksen myyjän hyvä ystävä


Myymäni osakkeet olen ostanut (nimellä Amanda Capital) syyskuussa 2005 hintaan 2,16 euroa osakkeelta, joten näiden vanhimpien osakkeiden osalta voin verotuksessa käyttää omalta kannaltani edullisempaa hankintameno-olettamaa. Voin siis laskea yli kymmen vuotta omistamieni osakkeiden myynnissä saamani myyntivoiton siten, että osakkeiden hankintaan olisi kulunut 40 % myyntihinnasta, eli verotuksessa käytettävä voitto olisi ”vain” 60 % myyntihinnasta.

Tästä mahdollisuudesta on hyötyä, jos osakkeen hinta on kymmenen vuoden aikana kivunnut yli kaksi-ja-puolikertaiseksi ostohintaan verrattuna, tai tietenkin myös silloin, jos osakkeet ovat niin vanhoja, ettei niiden hankinnasta ole mitään kuitteja jäljellä, ja splittauksia ja rahastoanteja ja jakautumisia ja fuusioita on niin paljon, ettei niistä enää itsekään pääse selvyyteen, verottajasta puhumattakaan.

Totesin ostopäätöstä punnitessani, että osakkeen hinta luonnollisesti tulee pian laskemaan osingon ja pääomanpalautuksen verran, ja että nykyään pääomanpalautukset lasketaan verotuksessa osingoiksi, joten tämäkään ero ei sotke laskelmaa. Näin siis minun on verotukseni kannalta edullisempaa myydä osakkeet nyt kalliilla, kuin se että ottaisin osingot ja myisin sitten vastaavasti halvemmalla. Myyntiverossa sovellettava hankintameno-olettama tekee näet myyntivoiton verotuksen tässä tapauksessa edullisemmaksi, kuin vastaavan summan osinkoverotus olisi. No, osingon vaikutus osakkeen hintaan on joskus vähän epäselvä, joten spekulointiahan tämä verovaikutuksen laskeminen aina on. 

Minulla on näiden vanhojen 2005 ostettujen eQ-osakkeiden lisäksi vuonna 2007 hintaan 3,59 €/kpl ostettuja sekä vuonna 2012 hintaan 1,59 €/kpl ostettuja eQ:n osakkeita. 2007 ostetut eivät ole niin paljoa voitolla, että hankintameno-olettamaa kannattaisi käyttää. 2012 ostettujen osakeiden ostosta taas ei ole kulunut kymmentä vuotta, ja tällöin hankintameno-olettamana voisi käyttää vain 20 % myyntihinnasta, joten hankintameno-olettama ei hyödyttäisi minua noiden muiden eQ-osakeiden kohdalla, ellei osakkeen hinta nouse entisestään ennen myyntiä...

En edelleenkään tehnyt mitään paniikkiliikkeitä


Edelleen lähes kymmenen prosenttia salkkuni arvosta on eQ:ta, ja tämä myynti ei edustanut edes kahta prosenttia koko salkusta. Aion pitää merkittävän osuuden osakesalkustani tulevaisuudessakin eQ:n osakkeissa. Edelleen olen saamassa osinkoja tänä vuonna yhteensä enemmän kuin minään aikaisempana vuonna, vaikka tuo iso osingonmaksaja salkussani vähenikin. 

Mitään isoa liikettä en siis tehnyt. Halusin vain hieman pelivaraa parin seuraavan vuoden aikana tulevia pörssiromahduksia tai laskevien kurssien jaksoja ajatellen. Entä oliko kyseessä taas hermostuneisuuden aiheuttama paine tehdä edes jotain? Sitä voi vielä pohtia. Oli tai ei, ainakin se oli vain pientä hienosäätöä.

Myyntirahat jäivät tässä vaiheessa käyttötililleni. Nordean Investor-palvelu luokittelee käyttötililläni lojuvat eurot lyhyen koron sijoitukseksi, ja ei kai se luonnehdinta teoriassa tai käytännössäkään kauaksi totuudesta jää. Matalan koron sijoitus (eli 0 % miinus inflaatio) se ainakin on. Ja hyvää hajautusta!

Tällaista se on se osakesijoittajan elämä.  Kun kurssit nousevat, ja osakkeet ovat voitolla, pitää lievittää vaarallista hyvänolontunnetta sopivalla annoksella pessimismiä. Sitten laskusuhdanteen aikana tapahtuva suhteellinen omistusten arvon aleneminen ei tunnukaan niin kohtuuttoman pahalta.
 

* * * * *

Vertaa sähkösi hintaa ja säästä jopa satoja euroja! Klikkaa ja tutustu Nordic Green Energyyn.

Kommentit

Tässä vähän mainoksia ja muuta mielenkiintoista:

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kauppalehden salkkutoiminto on jo melkein hyvä...

Päätös toteutettu: Välivuosi alkaa