Ruokakaupan ja joukkoliikennevälineen valinta – itsestään selvää vai vaatiiko miettimistä? (Osa 2: Onnibus)

Muutama vuosi sitten Suomen joukkoliikennemarkkinoille rynnisti bussifirma Onnibus. Se toi bussimatkojen hinnoitteluun aivan uudenlaista kilpailua. Edullisuuden lisäksi se periaate, että hyvissä ajoin netistä ostamalla matkustaja voi saada lipunhintoihin erittäin suuret alennukset, oli mullistava. Miten siis tällainen säästämistä arvossa pitävä kansankynttilä ei matkusta tällä kaikilta ominaisuuksiltaan parhaimmaksi ja halvimmaksi kehutulla bussilla?

Onnibussin aloittaessa toimintansa minun ei tarvinnut Onnibusseihin ottaa mitään kantaa, sillä omassa kaupungissani ne eivät vielä kulkeneet. Joitakin vuosia sitten itselläni oli sellainen tilanne, että pääsin matkustamaan edullisimmin vanhempieni luo junalla, jos osasin hankkia liput hyvissä ajoin ennakkoon VR:n verkkokaupasta. Lyhyemmällä varoitusajalla linja-auto oli edullisempi, ja liput piti ostaa suoraan bussista. Matkahuollosta toki sai varata lisämaksulla istumapaikkoja ennakkoon. Käytin siis rautateitä kaikkiin sukulointimatkoihin ainakin silloin, kun kalenterin perusteella arvioiden oli varmaa, etteivät pahimmat pakkaset ja lumipyryt yllätä VR:n ratakalustoa ratkaisevalla hetkellä.

Sitten yhtäkkiä Pohjolan Liikenne alkoi markkinoida hyvin edullisia bussilippuja, ja löysin firman oman nettikaupan. Tämä oli todennäköisesti Pohjolan Liikenteen vastaus Onnibussin markkinoille tuloon, vaikka tällä reitillä Onnibus ei vielä liikennöinytkään. Nyt kävi niin, että VR:n hinnat olivat alennettuinakin 2-3 kertaa hintavampia, kuin hyvissä ajoin varatut Pohjolan Liikenteen nettiliput. Olisin tuntenut itseni hiukan tyhmäksi, jos olisin edelleen käyttänyt Valtion Rautateitä, vaikka rautatiematkustus onkin mukavampaa, kuin bussimatka.

No sitten joskus parisen vuotta sitten myös tuo kuuluisa Onnibus levitti lonkeronsa tänne raukoille rajamaille. Kokeilin ensimmäisenä kesänä Onnibussin kyytejä. Hinta oli toki halvempi. Kun Pohjolan liikenteen bussilla lipun hinta ennakkoon on 5 tai 7 euroa, tai vähän myöhemmin varattuna yli kympinkin (bussista ostettuna jotain 25 euroa), niin Onnibus veloittaa ehkä 3 euroa plus yhden euron maksamismaksun.

Kesälomalla tuo Onnibussin kyyti vielä kelpasi, mutta koin matkustamisen Onnibussissa niin stressaavaksi, että päätin muina vuodenaikoina käyttää mukavampia kulkuneuvoja. Mikä siis oli ongelmana, kun kaikkialta sain samaan aikaan lukea, että Onnibus on luotettavampi, ylivoimaisesti tavallista bussia mukavampi ja nykyaikaisempi tapa matkustaa?

Onnibussin tuolit ovat kai kohtalaisen ergonomisesti muotoillut, mutta jalkatila on ratkaisevien senttien verran lyhyempi, kuin muissa busseissa. Lisäksi bussin punaiset tekonahkapenkit ovat niin hiostavat, että mukavuudesta ei voi enää puolen tunnin matkan jälkeen puhua. Useiden tuntien matkat helteellä ovat tuskaa, sitä kun epätoivoisesti yrittää pitää selkäänsä irti tuolin nojasta, jotta selkämys edes hieman kuivuisi. Matkatavaroille suunniteltu tila on Onnibussissa myös ratkaisevasti heikompi, kuin perinteisessä bussissa.

Pohjolan Liikenteen bussien kyseessä ollessa ei toki ole kaikilla reiteillä täysin varmaa, pääseekö matkustamaan uudemmassa, mm. latauspistokkeilla varustetussa liikennevälineessä, mutta siellä perusmukavuus on pitkäjalkaisellakin matkustajalla paremmin kunnossa. Kun säästö olisi matkaa kohden ehkä vain pari euroa, olen päättänyt jättää Onnibussin käytön kokonaan. Ja joitain huonompia verkkokeskuskustelukejuja lukeneena jotenkin tunnen tarvetta todeta, että tämä valinta ei johdu muutosvastarinnasta, huonoista poliittisista mielipiteistäni tai yleisestä tyhmyydestäni. Olen vain laskenut mukavuudelle ja levolliselle matkanteolle hinnan, jonka olen valmis maksamaan.

Tänä vuonna olen palannut sitten vielä Valtion Rautateiden asiakkaaksi. VR:n hintauudistus teki ennakkoon verkkokaupasta ostetut junamatkat taas pitkän tauon jälkeen jokseenkin kilpailukykyisiksi. Aikatauluja on samoin entisestään parannettu junavaihtojen sopivuuden osalta, joten matkan mukavuudesta ja nopeudesta voi sen pienen lisän bussilippuun verrattuna maksaakin.

Huomasin hiljattain, että Pohjolan Liikenne on osa valtion omistamaa VR-konsernia. En ole antanut tämän tiedon haitata bussimatkojani. Jotkut firmat ovat yksityisiä, jotkut valtiollisia. Molemmat ovat usein työssään tehokkaita, työllistävät ihmisiä ja tuottavat voittoa omistajilleen. Joten valitsen edelleen parhaan matkustusmuodon ilman pakonomaista tarvetta suosia jompaakumpaa. Mutta ilman Onnibussia muut bussifirmat olisivat pysyneet paljon lähempänä vanhaa joustamatonta hinnoittelumallia, joten olen mieleni sopukoissa kiitollinen Onnibussille siitä, että pitkän matkan bussivuorojen hinnat ovat ainakin Pohjolan Liikenteen tapauksessa laskeneet.

Tuli nyt tämä ruokakaupan ja bussin valinnasta kertova kaksiosainen saaga päätökseen, joten ensi kerralla käsitellään taas jotain muita blogin aiheeseen paremmin tai huonommin sopivia aiheita.

* * * * *